Virtuaalivierailu – kirjasto kotikoneellasi

Oletko ikinä kirjastossa käydessäsi todennut kirjaston työntekijälle, että et löydä oikeaa hyllyä? Kirjaston työntekijöille tällaiset kysymykset ovat arkipäivää, kuten myös toteamukset: ”Miksi täällä ei ole karttaa, kun en löydä mitään?” Useimmat käyttäjät navigoivat kirjastossa helposti. Toisille kirjastojen erilainen hyllyjärjestys voi aiheuttaa vaivaa. Monia palveluongelmia voidaan ratkaista verkkopalveluiden avulla. Työntekijöiden aikapulaa voidaan helpottaa ja palveluiden määrää voidaan lisätä.

Matkustako työn vuoksi ja ajattelit käväistä pikaisesti paikallisessa kirjastossa hakemassa iltalukemista hotelliin? Haluatko tutustua uuteen kirjastoon jo etukäteen? Kiinnostavatko erilaiset kirjastot noin yleensä, esimerkiksi arkkitehtuuriltaan? Vastauksena näihin on kirjastojen virtuaalivierailut.

Mikä on virtuaalivierailu?

Virtuaalivierailua varten kirjaston toimitilat kuvataan ja kuvista yhdistetään kokonaisuus, jonka lopputulos näyttää siltä, että olisi itse fyysisesti sisällä rakennuksessa. Jos et ole nähnyt asuntomessujen virtuaalivierailuja, voit miettiä Googlen Street Wiew -ominaisuutta. Idea on sama kuin tässä palvelussa.

Kuva: Pixabay
Mitkä ovat virtuaalivierailun hyödyt?

Asiakas voi nähdä haluamansa kirjaston, mistä päin maata tahansa, hyödyntäen 360 astetta pyöriviä videoita, jotka tulevat heidän luokseen oman kotikoneen kautta. Virtuaalivierailu helpottaisi asiakkaiden toimimista fyysisessä ympäristössä, näyttämällä hyllypaikat jo ennen kirjastoon menoa. Kiire, julkisten paikkojen pelko ja muut ongelmat voidaan minimoida tutustumalla kirjastoon, ennen sinne menoa. Näin ollen vältettäisiin myös arkkitehtien asettamat tiloja koskevat kiellot.

Arkkitehdit saattavat kieltää opasteiden kiinnittämisen seiniin. Virtuaalivierailujen materiaaliin voitaisiin kuitenkin lisätä enemmän opasteita, jolloin tämä ongelma voitaisiin kiertää. Palveluun voitaisiin myös lisätä esimerkiksi kirjaston päätiskin kuvien yhteyteen linkki, josta pääsisi katsomaan ”usein kysytyt kysymykset”. Palvelussa voisi olla myös chat-palvelu, jossa voisi kysyä kirjastonhoitajalta suoraan chatin kautta itseään askarruttavaa asiaa. Kirjastojen olisi kuitenkin varmistettava, että kysymyksiin vastataan ja että niihin vastataan mahdollisimman pian kysymyksen esittämisen jälkeen.

Virtuaalivierailua voidaan käyttää hyväksi myös koululaisten kirjastovierailuissa. Esittelykierros tulisi valmiiksi nauhoitettuna suoraan luokkahuoneeseen. Koululaiset voisivat esittää heitä kiinnostavia kysymyksiä chatin kautta kirjastonhoitajalle. Näin kaikki pystyisivät osallistumaan kierrokseen ilman aikaa vievää ramppausta koululta kirjastolle ja takaisin. Samalla säästettäisiin kirjaston työntekijöiden aikaa ja aamut jäisivät vapaiksi muille tapahtumille tai työtehtäville.

Kirjastot voivat ottaa mallia asuntomessuista ja sallia virtuaalivierailut verkkosivuilleen. Erilaisia virtuaalivierailuja voitaisiin tehdä erilaisia eri kohderyhmille. Koululaiset ja korkeakouluopiskelijat, kuten myös vanhempi väestö tai vaikka viittomakieliset voisivat valita netin kautta itselleen sopivan esittelyn.

Kuva: Pixabay
Rikas sisältö

Virtuaalivierailuihin voitaisiin tosiaan lisätä sisältöä erilaisten linkkien avulla. Kuvittele katsovasi virtuaalivierailussa aikuisten kaunokirjallisuutta sisältävää hyllyä. Näet edessäsi myös linkin, joka johdattaa sinut kirjaston aikuisten kaunokirjallisuuden e-kirjoihin. Uutuushyllystä pääset suoralla linkillä näkemään teosten reaaliaikaisen lainaustilanteen ja vaikka varaamaan teoksen itsellesi saman tien tai tarkastelemaan e-lainausmahdollisuutta.

Lehtiosastolta on pääsy ePress-palveluun ja muihin e-lehtisovelluksiin. Palvelu onkin mahdollisimman monilta osin mielekästä linkittää yhteen verkkokirjaston tarjoamien palveluiden kanssa. Kaikkia verkkokirjastojen palveluita ei kuitenkaan voi käyttää ilman kirjastokorttia ja kirjautumista, mutta asiakas voisi muilta osin käyttää myös hyödykseen verkkokirjastoa samalla vieraillessaan virtuaalikirjastossa.

Virtuaalivierailu olisi helppoa muuntaa monelle eri kielelle, aluksi kahdelle kotimaiselle sekä englanniksi ja esimerkiksi venäjäksi. Näin taattaisiin esimerkiksi maahanmuuttajien tai vaihto-opiskelijoiden mahdollisuudet tutustua kirjastoon omalla äidinkielellään vaikka omalta kotisohvalta ennen ensimmäistä fyysistä kirjastovierailua.

Kirjoittajina Emmi Lainio ja Maria Leino

Postaus on osa Turun ammattikorkeakoulujen kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijoiden blogisarjaa. Turun ammattikorkeakoulun johtaja Juha Kettunen on KUMOUS-hankkeen ohjausryhmän jäsen.