Sosiaalinen älykkyys kunniaan

Suomessa on perinteisesti arvostettu osaamista. Huomattavan moni Ilkka Taipaleen keräämästä sadasta suomalaisesta sosiaalisesta innovaatiosta liittyy juuri koulutukseen. Myös erilaiset kansainväliset vertailut antavat mairittelevan kuvan siitä, kuinka osaavia olemme ja kuinka aktiivisesti panostamme osaamisen kehittämiseen.

Maailman talousfoorumin WEF:n kilpailukykyvertailun mukaan Suomen korkeakouluopetus on toiseksi parasta koko maailmassa. Teknologisissa valmiuksissa Suomi sijoittuu sijalle 13. Olemme uusimman teknologian saatavuudessa, mobiilien laajakaistayhteyksien tavoittavuudessa ja internetin käytön yleisyydessä aivan kärkijoukkoa.

Osaamisen mittaroinnin vaillinaisuudet

INSEADin verkottumisvalmiuksia koskevissa vertailuissa olemme viime vuosina olleet ykkösiä tai kakkosia. Vuonna 2015 Singapore kiilasi edellemme. Suomi menestyy hyvin kaikilla verkottumisen osa-alueilla: toimintaympäristössä, käytännön edellytyksissä, toteutuvassa verkottumisessa ja verkottumisen vaikutuksissa.

Samanlaista viestiä kertovat koululaisten perustaitoja mittavat PISA-tutkimukset ja aikuisväestön taidoista kertovat PIAAC-tutkimukset. PISA-tuloksemme ovat jonkin verran huonontuneet ja joukko Itä-Aasian maita on ohittanut meidät. Euroopan terävintä kärkeä olemme luonnontieteissä, lukutaidossa ja matematiikassa silti edelleen. PIAAC-tutkimus puolestaan kertoo, että 16-65-vuotiaat suomalaiset ovat taidoiltaan mitaliluokkaa niin luku-, numero- kuin ongelmanratkaisutaidoissa.

Kovalta näyttävä osaaminen ilmenee myös työelämän käytännöissä. Esimerkiksi itseohjautuva tiimityö, jossa työntekijät suunnittelevat ja päättävät itse työnsä tekemisen tavoista, on Suomessa selvästi yleisempää kuin Euroopassa keskimäärin. Työnantajan henkilöstölleen kustantamassa koulutuksessa olemme Euroopan kärkeä.

Kansainvälisillä vertailuilla on oma arvonsa, mutta liiallinen usko niiden voimaan voi myös johtaa harhaan. Osaamisvertailujen yksi ongelma on, että ne mittaavat pohjimmiltaan varsin teknisinä pidettäviä valmiuksia. Hyvä esimerkki tästä ovat INSEADin verkottumisvalmiudet. Ne keskittyvät verkottumiseen lähes yksinomaan teknistaloudellisesta näkökulmasta käsin.

Sosiaalinen älykkyys valttina tulevaisuudessa

Digitaalinen murros muuttaa työelämässä tarvittavia osaamisprofiileja. Kaikki työtoiminnot – myös korkeaa ammattitaitoa vaativat – jotka ovat toteutustavaltaan ja tuloksiltaan suhteellisen ennustettavissa olevia, ovat ainakin periaatteessa alttiita automatisoinnille.

Ihmisen vahvuudet koneeseen nähden löytyvät kahtaalta: luovasta ja sosiaalisesta älykkyydestä. Luova älykkyys voi ilmetä niin taiteellisuutena kuin kykynä työstää omaperäisiä ja fiksuja ideoita vaihteleviin tilanteisiin tai kehittää luovia tapoja ratkaista ongelmia. Sosiaalinen älykkyys puolestaan viittaa sosiaalisiin havainnointikykyihin, neuvottelu- ja suostuttelukykyihin sekä kykyyn auttaa toisia ja välittää heistä. Sosiaalista älykkyyttä kansainväliset vertailut mittaavat huonosti. Sosiaalinen älykkyys on paljolti sellaista hiljaista tietoa ja tilannekohtaista osaamista, jonka mittaaminen on luovaa älykkyyttä hankalampaa.

Digitalisaatio, globalisaatio ja palvelullistuminen yhdessä johtavat sosiaalisen älykkyyden entisestään kasvavaan merkitykseen. Tarvitsemme tulevaisuudessa parempia tapoja mitata sosiaalista älykkyyttä ja sosiaalisen älykkyyden sisällyttämistä kansainvälisiin osaamisvertailuihin. Tarvitsemme koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla sosiaalista älykkyyttä edistävien elementtien liittämistä koulutuksen sisältöihin. Tarvitsemme työpaikoilla muuttuvien työtehtävien uudelleenmuotoilemista siten, että tämä luo mahdollisuuksia ihmisten sosiaalisen älykkyyden jatkuvaan kehittymiseen.

Tehdään Suomesta sosiaalisesti älykäs maa!

Tuomo Alasoini
Johtava asiantuntija, Tekes