Seitsemän digiaskelta matkalla mökille

Nyt kun kesälomat ovat pian täällä – tai monilla ne ovat jo alkaneet, on varmasti täysin väärä aika miettiä miten uudenlaiset digitaaliset palvelut muokkaava, helpottavat tai vaikeuttavat arkea. Kukapa sitä mökkilaiturin nokalta haluaisi ajatella palvelutalouden vallankumousta? Vai entä jos sittenkin?

Työterveyslaitoksen KUMOUS-hanke listasi lopputulemanaan seitsemän suositusta digiarkeen ja tässä jutussa tarkastellaan suosituksia kesälomalaisten näkökulmasta, sillä digitalisaatio ei jää vain työpaikoille. Se on koko yhteiskunnan läpileikkaava rakenne, joka on entistä enemmän mukana kotona ja töissä, arjessa ja lomalla, nuorilla ja vanhoilla.

1. Palveluiden käyttäjät ja työntekijät mukaan arvioimaan digikokeiluja

Juuri ennen lomalle lähtöä töissä ilmoitettiin, että kesän jälkeen otetaan käyttöön uusi resurssienhallintaälyjärjestelmä, johon yhdistyvät niin resurssien- ja työvuorojen hallinta, työajanseuranta, asiakaspalautteeseen vastaaminen, kahvinkeiton aikataulutus toimistolla kuin vessojen käyttöaste ja vessapaperin kulutus. Lomalle jäävää työntekijää ahdistaa jo ennalta monimutkainen järjestelmä, jonka hyödyistä hän ei ymmärrä mitään.

KUMOUS-hankkeen vastuullinen johtaja Eveliina Saari ehdottaa, että työntekijät ja käyttäjät otettaisiin mukaan muutokseen jo varhaisemmassa vaiheessa. ”Digitaalisten palveluiden toivotaan palvelevan ihmisten arkea ja tuottavan hyvinvointia sekä työntekijöille että käyttäjille. Mitä jos siis muistettaisiin kehittämistyössä ihmislähtöisyys? Otetaan työntekijät ja käyttäjät mukaan ja arvioidaan yhdessä. Opitaan arvioinneista ja digikokeiluista.”

Työntekijä huokaisee helpottuneena ja pakkaa mökkilaukkunsa.

2. Työn muutoksen ja osaamisen ennakointi uudelle tasolle

”Elokuussa toimistolla odottelee työntekijää Roosa Robotti, tiimin uusin vahvistus”, lomalle jäävä työntekijä muistaa juuri heittäessään laukkuaan auton takakonttiin. Leukaperät kiristyvät. Miten käy tulevien työtehtävien ja osaakohan työntekijä edes moisen robotin kanssa toimia?

”Digitalisaation vaikutukset näkyvät eri tavoin eri aloilla ja ammateissa. Tarvitaan tutkimusta, että voisimme ymmärtää mitä työn murroksessa tapahtuu eri aloilla. Organisaatiot pidättelevät automaatioratkaisujen seurauksista viestimistä henkilöstölle, sillä ratkaisujen seurauksia on vaikea hahmottaa työtehtävien ja osaamisvaatimusten tasolle”, Eveliina Saari sanoo.

Mikäli työtehtävät tulevat muuttumaan tai radikaalisti vähenemään, organisaatioiden tulee suunnitella osaamisen suuntaamiseen tarvittavia ohjelmia henkilöstölleen teknologiakehityksen rinnalla.

Kyllä se siitä, ajattelee työntekijä ja kääntää auton kohti mökkitietä.

3. Oppimisympäristöjen laajentaminen ja perheiden tuki on tärkeää

Mökillä ei sitten katsota yhtään kännykkää eikä pelata mitään pädillä. Minäkin leikin käpylehmillä lapsena, työntekijä jyrähtää auton ratista. Takapenkkiläisten ilmeet synkkenevät. Muutaman kilometrin kuluttua autossa on jo asemasota käynnissä. Iloinen ja rento lomatunnelma on tiessään.

Lasten ja nuorten kohdalla digitalisaation hyödyt ja haasteet poikkeavat muista ikäryhmistä, koska he ovat kasvaneet digitaalisten laitteiden käyttämiseen elämänsä alusta asti.

”Lapsille ja nuorille on luontevaa yhdistää digitaalisesti hankittava tieto ja toiminnallinen oppiminen.  Digivälineet ovat osa oppimisympäristöä. Ammattilaisten motivaatio ja osaaminen tukevat lapsilähtöistä oppimista”, KUMOUS-hankkeessa hahmotetaan.

Myös perheiden ymmärrys ja tuki ovat äärimmäisen tärkeitä.

Takapenkillä kiljaistaan riemusta: uusi sovellus auttoi tunnistamaan kauniinvärisen perhosen levähdyspaikalla.

4. Huomio nuorten arjenhallintaan digiaikana

Mökille saavuttaessa työntekijän teini-ikäinen lapsi katoaa mökin ylisille. Keskiyön auringossa on helppoa pelata aamuun asti, kun vara-akkukin tuli mukaan. Työntekijän hermot kiristyvät vuorokausirytmin haihtuessa ilmaan kuten grillinuotion savu. Päättynyt kouluvuosi oli teinille vaikea ja koulutodistuksen numerot laskivat lehmän häntänä jatkuvien aamutunneilta myöhästymisten takia.

”Älylaitteiden käytöllä on merkitystä nuorten arjenhallinnan kannalta. Nuorten vuorokausirytmi vääristyi osaksi liiallisen netin käytön takia. Yksi keino opiskelijoiden arjenhallinnan parantamiseksi ja opintojen keskeyttämisen ehkäisemiseksi on riittävän vahva opiskelijoiden ohjaus. KUMOUS-hankkeessa kehiteltiin sovellusta oppilaitosten avuksi tukemaan opiskelijoiden  arjenhallintaa”, Saari kertoo.

Työntekijä lataa teinin kanssa yhteisen kalenterin, joka muistuttaa teiniä nukkuma-ajoista ja kutsuu perheen syömään vastagrillattuja herkkuja.

5. Ikääntyneet mukaan teknologian suunnitteluun

Lasten mummo ja vaari ajavat naapuripitäjästä kylään mökille, mutta eksyvät matkalla. Navigaattori ei toiminutkaan niin kuin mummo oletti ja vaari ei nähnyt lukea liian pientä fonttia. Työntekijä huolestuu liian pitkään kestävästä matkasta ja unohtaa lisää puita saunan kiukaan alle. Löylyt uhkaavat mennä harakoille.

”KUMOUS-hankkeessa saatiin erittäin hyviä kokemuksia siitä, että ikääntyneet itse osallistuvat heille tarkoitetun teknologian suunnitteluun ja käyttöönottoon. Suositus käyttäjien osallistamisesta koskee niin laitevalmistajia, markkinoijia kuin teknologiaa hyödyntäviä palveluntuottajiakin. Ikääntymiseen liittyvien olettamusten ja ennakkoluulojen murtaminen on tärkeää teknologiaa suunniteltaessa ja sitä markkinoitaessa. Kaikille sopiva suunnittelu (Design for All) on suunnittelun hyvä lähtökohta”, Eveliina Saari painottaa.

Viimein perille löydettyään huoli helpottaa ja saunan jälkeen mummo tilaa verkkokaupasta uudet, paremmin heitä palvelevat laitteet itselleen ja vaarille.

6. Palveluohjausta tarvitaan digisyrjäytymisen ehkäisemisessä

Naapurimökin vanha omistaja puksuttaa traktorilla mökkipihaan juuri parahiksi iltateelle. Kesä on hyvää aikaa, kun mökkiläiset tuovat elämää pitäjään. Syksyn tuloa vanha omistaja jo harmittelee. Yksinäisyys on käsinkosketeltavaa eikä mistään saa enää palvelua ihmiseltä ihmiselle. Synkistyy siinä työntekijänkin mieli.

”Eri tasoilla on panostettava ikääntyneiden pääsemiseksi mukaan tietoyhteiskuntaan! Digisyrjäytyminen on yhteydessä myös muuhun syrjäytymiseen. Digitaitoihin ohjaus pitää sisällään niin teknologian hankintaan, laitteen käyttöön kuin erilaisiin palvelukäytöntöihin liittyviä asioita. Organisaatioiden johdon ja palvelukehittäjien kannattaa tukea erilaisia vertaisojaamisen malleja työntekijöiden sekä ikääntyneiden osalta”, Saari muistuttaa.

Työntekijän teini-ikäinen lapsi keksii keinon ja googlaa laitteet ja sovellukset, joilla naapurimökin vanha omistajakin autetaan kohti digiarkea. Vanha omistaja tarjoaa teinille viikoksi kesätyötä henkilökohtaisena digituutorina. Kurki lentää järvenselän yli.

7. Teknologian käyttöönottoa ja toiminnan kehittämistä on johdettava rinnakkain

Vielä viimeinen vilkaisu työsähköposteihin, työntekijä lupaa. Pomolta on tullut viesti, että suunniteltuun uuden järjestelmän käyttöönottoon liittyy sen verran haasteita, että lomien jälkeen prosessi tehdäänkin toisella tavalla. Työntekijät pääsevät osallistumaan ja kokeilemaan toivottua järjestelmää, jota tullaan kehittämään palautteen ja kokemuksien mukaan.

”Ketterä kehittäminen on hyvä tapa toteuttaa digitalisaatiokokeiluja. Siinä tuotetta kokeillaan ja testataan nopeasti ja rohkeasti käytännössä niiden eri kehitysvaiheissa. Samalla saadaan käyttäjäpalautetta. Henkilöstöllä tulee olla valta toimia ja tehdä päätöksiä ripeästi. Johdon on resurssoitava kokeilu niin, että sitoutuneella, kehittämishenkisellä henkilöstöllä on mahdollisuus käyttää aikaa kehittämistyöhön”,  Eveliina Saari sanoo.

Työntekijä sammuttaa työpuhelimensa ja kuuntelee, kuinka käki kukkuu metsässä. Itikat inisevät korvissa. Perhe käy nukkumaan. Työntekijä pulahtaa hiljaiseen järveen yöuinnille. Rentouttava kesäloma voi viimein alkaa.

Työterveyslaitoksen asiantuntija Vilja Rydman on kirjoittanut tämän blogin KUMOUS-hankkeen Policy Brief -julkaisun ja Eveliina Saaren haastattelun innoittamana.