Pitääkö olla huolissaan kenen työ vaeltaa ja kenen jämähtää?

Kuvittele, että olet pienipalkkainen, vähän kouluttautunut toimisto- tai palvelutyöntekijä, joka saa digimurroksen takia mahdollisuuden siirtyä tekemään töitä täysiaikaisesti kotona. Pääsisit kotona päivittäiseen suoritustavoitteeseen huomattavasti lyhyemmässä ajassa kuin mitä normityöaika avotoimistossa on. Mitä tekisit säästyvällä ajalla? Näet varmaan monia mahdollisuuksia! Vai pitääkö olla huolissaan? Miettiä, että miksihän juuri sinun ja kaltaistesi töitä siirtyy juuri nyt pois toimistoista?

Ylemmät toimihenkilöt kuten asiantuntijat, tutkijat ja johtavassa asemassa olevat tekevät Suomessa paljon mobiilia työtä samalla kun liikkuvat verkostoissaan. Omia työhuoneita on toimistoissa yhä vähemmän. Skype-palaverit on omaksuttu arjen yhteydenpidon avuksi. Tilastojen mukaan osittaista tai satunnaista etätyötä tehdään yhä enemmän kotona, mutta kokoaikaisina kotietätyön tekijöinä tunnetaan lähinnä perhepäivähoitajat. Kokoaikaisesta kotietätyöstä – osana nykyistä työn digimurrosta – tiedetään yllättävän vähän!

Yhä useamman työ ei ole enää paikka

Muutos on jo menossa. Etätyö kuulostaa pölyttyneeltä termiltä: nyt puhutaan monipaikkatyöstä, mobiilityöstä ja joustotyöstä. Pomon työ ei yksin vaella kahviloihin tai kotiin. Uusia työntekijäryhmiä tulee mobiilin työn piiriin. Eurofoundin uusimpien tietojen mukaan Suomessa on Euroopan paikkajoustavin työelämä eli mobiilein työ (Eurofound 2015) https://www.eurofound.europa.eu/surveys/european-working-conditions-surveys/sixth-european-working-conditions-survey-2015

Laajamittainen kokoaikaiseen kotietätyöhön siirtyminen on eri asia työntekijälle, työnantajalle ja yhteiskunnalle laajemmin. Kaikkien edellä mainittujen näkökulmasta voidaan tunnistaa lähiajan voittoja ja mahdollisia riskejä. Pidemmän ajan tarkastelua olisi syytä tehdä enemmän yksilöiden ja ryhmien työuran sekä työmarkkina-aseman näkökulmasta.

Oma koti palkkatyön paikkana

Eräässä suuressa julkisen terveydenhoitoalan organisaatiossa 140 sisäisten tukipalveluiden työntekijää 300:sta siirtyi vapaaehtoisesti avokonttorista kokoaikaiseen etätyöhön kotona. Digityövälineiden ja verkkoinfrastruktuurin kehitys sekä parantunut tietoturva ovat tehneet tämän mahdolliseksi. Haastattelimme seitsemän työntekijää heidän kotonaan. Haastatellut olivat noin 30-60 -vuotiaita, vaihtelevan koulutus- ja kokemustaustan omaavia, pääosin naisia – kuten suurin osa kohdejoukostakin. Kaikki olivat siirtyneet työskentelemään kotiin heti, kun se tuli mahdolliseksi.

Kyseessä on melko matalan palkkatason tehtävä, ja työssä on rutiininomaisia piirteitä, mutta työ on myös erityistä tarkkaavaisuutta ja huolellisuutta vaativaa. Työpaikka on tähän asti ollut tyypillinen turvalliseksi mielletty julkisen sektorin työ. Tulevaisuudessa työ todennäköisesti poistuu kokonaan tai vähenee oleellisesti automaation edetessä.

Ei ole vielä selvää, tuleeko tilalle korvaavaa, laadullisesti uudenlaista työtä. Haastatteluissa vain yksi henkilö nosti tämän huolenaiheena esiin. Vaikutelma oli, että työtehtävän tulevaisuus ei vastaajia merkittävästi huolettanut. Työ kotona koettiin henkilökohtaisesti toimivaksi ratkaisuksi. Vapaa-aikaa jäi enemmän, kun matka-aika poistui, ja työ joutui muutenkin nopeammin kotona. Myös koettu hyvinvointi oli parantunut verrattuna tilanteeseen avokonttorissa.

Johdon ja organisaation näkökulmasta työn digitalisointi ja kokoaikaetätyö olivat parantaneet merkittävästi työn tuottavuutta, tuoneet huomattavia kustannussäästöjä ja vähentäneet merkittävästi sairauspoissaoloja sekä parantaneet koettua työtyytyväisyyttä. Kaikki vaikuttaa siis loistavalta niin työntekijän kuin työnantajankin näkökulmasta!

Organisaatio ei ole kuitenkaan nostanut työn seuraavaa vaihetta automatisointeineen laajasti keskusteluun. Työntekijän on syytä olla tästä huolissaan.

Positiivinen ja negatiivinen skenaario henkilön työmarkkina-aseman näkökulmasta

Työntekijän on hyvä kysyä, onko työn siirtyminen kotiin jossain tapauksissa sen loppumista edeltävä vaihe? Miten johto puhuu työtehtävien pitkän aikavälin muutoksesta, työurista ja osaamisen kehittämisestä? Millaisia mahdollisuuksia työntekijällä on vaikuttaa osaamisensa kehittämiseen?

Voidaan hahmottaa positiivinen ja negatiivinen skenaario kokoaikaisessa kotietätyössä:

  1. Henkilö käyttää aikaa ja energiaa kouluttautumiseen tai muuhun aktiiviseen, osaamista kasvattavaan – jopa taloudelliseen – toimintaan kodin ulkopuolella
  2. Henkilö kääntyy yhä tiiviimmin kodin piirissä tapahtuvaan palkattomaan ja epäviralliseen toimintaan eli hoivaan – mikä on erityisesti naisille tyypillistä.

Voidaan jopa kysyä, onko syntymässä uusia toimisto- ja hoivatyön yhdistelmiä, joita erityisesti naiset tekevät kodeissa? Työelämän instituutioiden ja erityisesti naisvaltaisten ammattiliittojen kannattaa tarkkailla tilannetta.

Työntekijöiden profiilit kokoaikaisessa digitalisoidussa kotietätyössä

Tunnistimme neljä kotietätyön profiilia. Yksi henkilö voi löytää piirteitä useasta profiilista. Eri profiileissa on erilaiset riskit ja ratkaisumahdollisuudet, jos nykytyö häviää.

Sopeuttaja – elämänvaihe edellä

Riski: ”Kotiäitiansa”. Ratkaisu: Selkiytä oma uratavoite ja toimi – osaamisen päivityksellä ja laajentamisella kiire.

Keskittyjä – rutiini ja yksinolo tuo turvaa

Riski: Syrjäytyminen. Ratkaisu: Etsi tukea ryhmissä toimimiseen – arkuus sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ei edistä työnhakua, joten muu itsenäinen digivälitteinen ”alustatyö” voi olla vaihtoehto.

Intohimoinen harrastaja – vapaa-aika edellä

Riski: Kyvyt vajaakäytössä. Ratkaisu: Tee harrastuksesta tulonlähde yrittäjänä tai ala satsata uraan – jos yrittäminen tuntuu liian haastavalta tai epävarmalta, kokeile kykyjesi hyödyntämistä kehittämistehtävissä nykyorganisaatiossasi.

Yrittäjä-palkansaaja – supersuorittaja satsaa lomiin

Riski: Hiipivästä uupumus. Ratkaisu: Arvioi voimavarasi realistisesti ja päätä mihin keskityt – osaat jo toimia yrittäjänä – miksi et satsaisi siihen täysillä.

Varoitus: työ voi mennä ohitsesi

Yksilö joutuu tulevaisuudessa ottamaan yhä enemmän vastuuta omasta työllistymisestään ja tulonhankinnastaan. Kaikki esimerkkitapauksemme olivat oppineet toimimaan itsenäisesti digivälitteisessä työssä kotona ja johtamaan itseään – digitalisaatio on toistaiseksi tuonut heille hyvinvointia, mutta se voi olla muodostumassa myös uhaksi.

Monet organisaatiot pidättelevät automaatioratkaisujen seurauksista viestimistä henkilöstön keskuudessa, sillä ratkaisujen seurauksia on vaikea hahmottaa työtehtävien tasolle. Havahtuminen yksilölliseen vastuuseen ennakoivasti on vastaavasti yksilöille vaikeaa, sillä mikään taho ei näytä ottavan varautumista aktiivisesti esille.

Pörssiyritykset antavat tulosvaroituksen. Mikä taho antaisi toimi- ja ammattialoille luotettavan ”osaamisvaroituksen” hyvissä ajoin ennen kuin yhteistoimintamenettelystä on ilmoitettu ja irtisanomisprosessi käynnistynyt?

Tästäpä Suomi 100-haaste ammattiliitoille!

Kirjoittajat Mervi Hasu ja Sari Käpykangas ovat tutkineet kokoaikaisia etätyöntekijöitä KUMOUS-hankkeessa.