Pirulliset ongelmat piinaavat – Mikä neuvoksi?

Uudenlainen yhteistyön ja yhdessä tekemisen kulttuuri on hiipimässä myös hallintoon ja julkiselle sektorille. Edistykselliset kunnat, ministeriöt ja muut julkiset organisaatiot purkavat reippaasti perinteisiä hallinnonalojen välisiä raja-aitoja uudenlaista yhteistyötä edistävien toimintatapojen tieltä. Arkipäiväisiltä tuntuvat asiat voivat näyttäytyä aivan toisin silmin, kun uskaltautuu oman siilonsa turvasta yhdessä tekemisen ja kokeilemisen areenalle. Kaikkein rohkeimmat toimijat puolestaan uskaltautuvat tarttua kutsuun ja tempautua palvelujen kehittämiseen itselle ennestään vieraiden kumppaneiden – ja jopa kansalaisten – kanssa. Uusien ja toisin tavoin ajattelevien partnereiden kanssa arkipäivään liittyviä haasteita voi tarkastella ja ratkoa uudesta näkökulmasta. Ratkaisuja etsitään kokeillen ja kokeiluista oppien – avoimuuden ja luottamuksen hengessä.

Tämän päivän isot yhteiskunnalliset ongelmat ovat luonteeltaan monimutkaisia ja ”pirullisia”. Esimerkiksi yhteiskunnan ikärakenteen muutoksesta johtuvia tai kestävän kehityksen turvaamiseen liittyviä haasteita ei voida hoitaa yksittäisillä teknisillä vimpaimilla tai palveluilla. Niitä ei ratkaista yksin tutkimuksen norsunluutorneissa eikä hallinnon hautakammioissa. Innovaatioita ei synny nojaamalla pelkään insinööritaitoon.

Kolme kulmakiveä uudistustyössä

Viimeaikaisten palveluinnovaatioita koskevien tutkimuksen mukaan, yhteiskunnan isoja haasteita ratkaistaessa tulee huomio kiinnittää seuraavaan kolmeen näkökohtaan. Ensinnäkin, ongelmat ovat aivan liian monimutkaisia ratkaistavaksi yksittäisillä teknologioilla tai palveluilla. Toimivien uudistusten syntyminen edellyttää erilaisten innovaatioiden yhdistämistä. Tarvitaan sekä teknologisia ja palveluihin liittyviä uutuuksia että uudenlaisia tekemisen tai johtamisen tapoja. Toiseksi, keskeistä on yhteistyö useiden eri toimijoiden kesken: parhaat ja toimivimmat ratkaisut syntyvät erilaisten osaamisten, kokemusten ja tavoitteiden kohdatessa. Kolmanneksi, tutkimuksessa korostetaan kokeiluista oppimista ja kokeilujen skaalaamista laajasti yhteiskunnan käyttöön. Kokeilukulttuurin rinnalle tarvitaan kulttuuria kokeiluista oppimisen tueksi. Skaalaaminen edellyttää sekä yhteiskunnan toiminnan ja dynamiikan tuntemusta että aktiivista vuoropuhelua päätöksentekijöiden kanssa.

Rajapinnat kohtaamaan

Palveluinnovaatioita koskevan tutkimuksen piirissä on kehitetty ServPPIN-konsepti (Public Private Innovation Networks in Services), joka kuvaa sellaista partneriverkostoa, jossa yhteiskunnan isoja haasteita ratkotaan monien – julkista, yksityistä ja kolmatta sektoria edustavien – toimijoiden yhteistyössä. Verrattuna perinteisiin innovaatioverkostoihin, joissa julkisen sektorin roolin nähdään rajoittuvan rahoittamiseen tai innovaatioinfraststruktuurin tarjoamiseen, ServPPIN korostaa julkisen sektorin roolia tasavertaisena innovaattorina yritysten rinnalla. Tämän lisäksi ServPPIN-verkostoissa kehittämisen kohteena ovat juuri innovatiiviset palvelut.

Käytännöstä teoriaan

Esittelin RESER-konferenssissa KUMOUS-hankkeeseen liittyvän paperin, jossa tarkasteltiin palveluinnovaatioiden syntymistä ServPPIN-verkostoissa. Käytännön tulokset antavat tukea teoreettisille havainnoille. Uudenlaisen yhteistyön oppiminen ei ole helppo ja yksinkertainen asia. Se vaatii tahtoa ja antautumista yhdessä tekemiselle. Uusien palvelujen kehittämiseksi tulee lyödä monta eritavoin ajattelevaa päätä yhteen ja tehdä yhdessä sellaistenkin kavereiden kanssa, joiden tavoitteet saattavat tuntua itselle vierailtakin. On luotettava – ja oltava luotettava. On nostettava hihat ylös ja kokeiltava. Ja kynttilää ei kannata jättää vakan alle: kokeiluista on opittava ja omia kokemuksia tulee jakaa avoimesti laajemman porukan hyödyksi. Muuten mikään ei muutu.

Kirsi Hyytinen toimii erikoistutkijana VTT:llä. KUMOUS hankkeessa hän tutkii palveluinnovaatioita ja niiden vauhdittamista edistäviä tekijöitä.

IMG_3405

Kirsi noutamassa RESER Founders Award palkintoa parhaasta PhD paperista RESER2015-konferenssissa

Kirjoituksessa on nojauduttu seuraaviin lähteisiin:

  • Di Meglio, G. (2013): The Place of ServPPINs in the range of pulic-private collabora-tion arrangements for service provision. In Gallouj, F., Rubalcaba, L. and Windrum, P. (Eds.). Public-private innovation networks in services. Edward Elgar, pp. 59-87.
  • Djellal, F. & Gallouj, F. (2013): How public-private innovation networks in services (ServPPINs) differ from other innovation networks: what lesson for theory?, in F. Gallouj, & L. Rubalcaba, P. Windrum, (eds.) Public-private innovation networks in services, Edward Elgar, Cheltenham, UK.
  • Gallouj, F.; Rubalcaba, L. & Windrum, P. (2013): Public-private innovation networks in services. Edward Elgar.
  • Harrison, D.; Klein, J-L. & Browne, P.L. (2010): “Social innovation, social enterprise and services”. In: Gallouj, F.& Djellal, F. (Eds.), The Handbook of Innovation and Services, Edward Elgar, Cheltenham and Northampton, pp. 197-281
  • Rubalcaba, L.; Michel, S.; Sundbo, J.; Brown, S.W. & Reynoso, J. (2012): “Shaping, Organizing and Rethinking Service innovation: A multidimensional Frame-work”. Journal of Service Management, Volume 23, Issue 5, pp. 696 – 715, ISSN 1757-5818.
  • Toivonen M. (2014): ‘Social innovations – manifested in new services and in new system level interactions’, in Kijima K. (ed.): Service Systems Science, Series of Translational Systems Sciences No. 2, Springer Japan, pp. 83-95.