Panostusta digitalisaation vaikutusten arviointiin

Digitalisaation vaikutukset ovat laajoja ja syvällisiä ja tulevat näkyviin lukemattomissa yksityiskohdissa palvelutilanteissa, kodeissa, työpaikoilla, ikäihmisten palvelutaloissa, kouluissa ja muissa ympäristöissä. Yhä vain tapahtuu sitä, että jokin sähköinen vempain, sovellus tai palvelu ujutetaan käyttöön ilman vaikutusten ennakkoarviointia.

Kuntaliitto on jo vuosia korostanut vaikutusten ennakkoarvioinnin tärkeyttä päätöksenteossa. Esimerkiksi vuodelta 2011 peräisin olevassa Kuntaliiton suosituksessa ohjeistetaan, että päättäjien tulee tarkastella useita erilaisia vaikutuksia samanaikaisesti ja kokonaisvaltaisesti. Päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä tulee ottaa huomioon, miten ne vaikuttavat kuntalaisiin, ympäristöön, organisaatioon ja henkilöstöön sekä talouteen. Vaikutuksia tulee arvioida sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä, ja päätösesityksissä tulee esittää vaihtoehtoja.

Vaikutusten ennakkoarviointia aidosti ja moniulotteisesti

Vaikutusten ennakkoarviointi on saavuttanut kunnissa jalansijaa varsin hitaasti. Valtiollisella tasolla se on vielä näkymätöntä, samoin organisaatioissa. Jokaisella suunnitelmalla, toiminnalla, päätöksellä tai linjauksella on suoria ja epäsuoria vaikutuksia, jotka voivat olla myönteisiä, kielteisiä tai neutraaleja. Arviointitieto on tietoa päätöksenteon ja kehittämisen tueksi. Myös nollavaihtoehto tulee nostaa esiin; kuvaus siitä, mitä tapahtuu, jos asialle ei tehdä mitään.

Vasta vaikutusten tunnistamisen kautta voidaan arvioida niiden merkittävyyttä sekä suunnitella myönteisten vaikutusten vahvistamista ja kielteisten vaikutusten lieventämistä. Vaikutusten ennakkoarviointi on paitsi menetelmiä ja tiedonkeruuta, myös ajattelutapa, jonka soisi leviävän kaikkeen toimintaan. Aidosti ja moniulotteisesti pohdittuna, ei vain ulkoistettuna ”pakkopullana”.

Arviointi on vaativaa ja edellyttää onnistuessaan laaja-alaista systeemiajattelua: monimutkaisten, eri tasoilla liikkuvien riippuvuuksien ja toisiinsa liittyvien ongelmien tunnistamista ja tunnustamista. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä koulutukseen liittyvät linjaukset koskevat ihmisen koko elämänkaarta, kymmeniä vuosia. Kansainvälisen tutkimustiedon mukaan koulutus- ja osaamispolitiikka määrittelee sen, miten ihmiset pystyvät jakamaan hyödyn globalisaatiosta.

Lapsuudenaikaisen koulutuksen laatu on erityisen olennaista, koska se edistää oppimista myöhemmissä elämänvaiheissa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa taas ennaltaehkäisevän toiminnan merkitystä ei vieläkään korosteta riittävästi. Digitalisaatio on tullut vahvasti mukaan näille elämänalueille. Pitkän aikavälin, jopa useiden sukupolvien mittainen tarkastelu on olennainen osa tiellä kestävään kehitykseen.

Kestävä kehitys edellyttää pitkän aikavälin tarkasteluja

Päätöksenteossa asioista viestitään useimmiten siten, että jonkin toiminnan tai valinnan mukanaan tuomat edut eivät maksaisi mitään. Vaikutusten arviointi antaa todellisen mahdollisuuden kestävyyden eri osa-alueiden yhteyksien parempaan näkemiseen taloutta ja ihmisten hyvinvointia koskevassa päätöksenteossa.

Sirpaleisessa, nykyhetkeen keskittyvässä päätöksenteossa sen sijaan katsotaan erikseen vain taloudellista, sosiaalista, ekologista ja kulttuurista kestävyyttä, jos niitäkään. Ei malteta pysähtyä tavoittelemaan ymmärrystä yhteiskunnan ja/tai oman organisaation tilanteesta eikä omasta toiminnasta suhteessa suurempiin kokonaisuuksiin. Digitalisaatio on moniulotteisuudessaan nimenomaan systeemiajattelua vaativa ilmiö.

Digitalisaatio aidosti käyttäjien palvelukseen

Ihmiset ajattelevat syitä ja seurauksia usein varsin suoraviivaisesti – kuvitellen, että syyt ja seuraukset ovat lähellä toisiaan ajallisesti ja tilallisesti. Tällainen ajattelu näyttää olevan vallalla eri tahoilla ja tasoilla. Monista myönteisistä vaikutuksistaan huolimatta digitalisaatio voi monimutkaistaa syy-seuraus -suhteita; esimerkiksi maantieteellisesti syyt ja seuraukset voivat olla eri puolilla maailmaa.

Vaikeus ja haluttomuus tunnistaa vaikutuksia laaja-alaisesti johtaa siihen, että ratkaisut muodostuvat mekaanisiksi ja osaoptimoiviksi, eikä niillä juurikaan pystytä vaikuttamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tavoitteet, toiminta ja vaikutukset sekoittuvat ihmisten mielissä; esimerkiksi digitalisaation suomista säästöistä viestitään ikään kuin ne olisivat perimmäinen tavoite.

Nykyajan haasteet vaativat kokonaisuuden hahmottamista ja systeemisiä ratkaisuja, joiden ensimmäinen askel on eri tahoihin ja tasoihin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi. Jos haluamme, että digitalisaatio on aidosti palveluksessamme, tarvitsemme systeemistä hahmottamista erityisesti käyttäjänäkökulmasta.

Valjastetaan yhdessä digitalisaatio meidän kaikkien ja kestävyyden palvelukseen!

Helinä_blogiinHelinä Melkas  toimii palveluinnovaatioiden professorina Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, Lahden yksikössä. Hän tutkii palveluiden digitalisaatiota KUMOUS-hankkeessa ja muissa hankkeissa sekä vetää LUT:n uutta älykkäiden palveluiden tutkimusalustaa.