Palvelun käyttäjät tuottajiksi – Karaoken periaate yleistyy tuotannossa

Karaoke on syrjäyttänyt orkestereiden tuottaman musiikin monissa tanssiravintoloissa, baareissa ja yökerhoissa. Tähän kehitykseen ovat vaikuttaneet kustannusten karsinta ja verokiila, joka ei suosi työn toisilla teettämistä. Karaoke mahdollistaa musiikkitarjontaan vaikuttamisen omalla esiintymisellä. Yleisön reaktiot kannustavat esiintyjiä parantamaan esiintymistä ja rohkaisevat hyviä esiintyjiä jatkamaan.

Uusien tuotteiden lanseeraukset epäonnistuvat

Liiketaloudellinen kokemuksellinen tieto osoittaa, että suurin osa uusien tuotteiden lanseerauksista epäonnistuu kahden vuoden sisällä. Uusiin tuotteisiin sisältyy suunnittelun, tuotannon ja markkinoinnin kustannuksia, jotka menetetään kehitystyön ja lanseerauksien epäonnistuttua. Epäonnistumisten välttämiseksi tarvitaan entistä parempia menettelytapoja uusien tai parannettujen palveluiden ja tuotteiden kehittämiseksi.

Uusia palveluita ja tuotteita on kehitetty vuosikymmenten ajan yritysten ja muiden yhteisöjen suljetuissa tuotekehitysyksiköissä liikesalaisuutta vaalien. Tällainen toiminta on jäämässä auttamattomasti vanhanaikaiseksi, sillä se ei pysty kovinkaan tarkasti vastaamaan markkinoiden tarpeisiin. Yhden keksijän tai yhteistoiminnallisen sisäisen kehitysyksikön kompetenssit ja tiedot ovat usein riittämättömiä kehittämään pitkäaikaista kilpailuetua. Paraskaan kehittäjä tai kehitysyksikkö ei pysty suljetussa ympäristössä tuottamaan sellaisia hyödykkeitä, jotka vastaisivat täydellisesti asiakkaiden tai käyttäjien toiveita.

Suljetulla tutkimus- ja kehitystoiminnalla tuotetut innovaatiot ovat hitaita ja kalliita kilpailukykyisten hyödykkeiden tuottamiseksi. Uusien hyödykkeiden tuottaminen on niin tärkeä asia, ettei sitä voi antaa yhden henkilön tai yksikön tehtäväksi. Perinteistä suljettua toimintatapaa on kuitenkin mahdollista laajentaa avointen innovaatioverkostojen käyttämiseksi.

Asiakkaiden ja käyttäjien yhteinen älykkyys ratkaisuksi

Suuren yleisön mukaanottamista hyödykkeiden suunnitteluun ja arviointiin kutsutaan joukkoistamiseksi (crowdsourcing). Joukkoistaminen on toimintaa, joka on ulkoistettu ennakkoon määrittelemättömälle laajalle ihmisten joukolle käyttäen esimerkiksi avointa kilpailukutsua. Avoin innovointi hyödyntää innovaatioekosysteemiä, jossa hyödynnetään erilaisten toimijoiden arvoverkkoa lisäarvoa tuottavalla tavalla.

Asiakkaiden sekä käyttäjien osallistuminen tuotteen ideointiin, arviointiin ja suunnitteluun tapahtuu avoimissa innovaatioyhteisöissä (open innovation communities). Tyypillisesti yritys tai muu yhteisö avaa foorumin jonkun tuotteen ideoimiseksi ja kehittämiseksi. Se pyytää ideoita suurelta kiinnostuneiden henkilöiden joukolta käyttäen avointa kilpailua ja sähköistä innovaatioalustaa. Sen jälkeen muut asiakkaat tai kuluttajat voivat arvioida ehdotuksia ja esittää niihin parannuskohteita. Lopuksi parhaat ideat ja parannuskohteet palkitaan. Kilpailun ehtoihin kuuluu yritysten tapauksissa, että yritys saa tekijänoikeudet tuotteisiin, mutta yleishyödyllisten yhteisöjen tapauksessa parhaat ideat voidaan myös jättää kenen tahansa käytettäviksi.

Keskinkertaisuus on erinomaisuutta

Joukkoistaminen soveltuu tilanteisiin, joissa keskinkertaisuus on erinomaisuutta ja ratkaisut voidaan koota yhteen, kuten markkinoilla tai äänestystilanteissa toimitaan. Kollektiivisessa älykkyydessä mielipiteet ovat erilaisia, toisistaan riippumattomia ja hajallaan olevia. Yhteistoiminta on tavoiteltavaa, sillä yksi henkilö ei tiedä kaikkea ja jokainen prosessiin osallistuva henkilö voi antaa oman panoksensa optimaalisen ratkaisun löytymiseen.

Joukkoistamisen lähtökohta-ajatus on, että asiakkaat ja hyödykkeiden käyttäjät tietävät mitä he tahtovat, eikä heidän tarpeita pystytä arvaamaan yritysten suljetuissa kabineteissa. Joukkoistamisen periaatetta on sovellettu menestyksellisesti kulutustavarateollisuudessa, kuten urheiluvälineteollisuudessa ja vaatesuunnittelussa, joissa asiakkaat ja käyttäjät pystyvät esittämään ideoita, parannuskohteita ja toiveita.

Joukkoistamiseen tarvitaan uusia välineitä

Kollektiivisen viisauden hyödyntämiseen tarvitaan sähköisiä alustoja (platform). Tietoverkot ja sähköiset alustat ovat nykyaikana välttämättömiä edellytyksiä hajallaan olevien ihmisten mielipiteiden esiintuomiselle, vuorovaikutukselle ja ajatusten yhteen kokoamiselle.

Kun joukkoistaminen yleistyy, myös työtä tehdään jatkossa yhä enemmän sähköisiä alustoja käyttäen. Joukkoistaminen tarjoaa entistä enemmän mahdollisuuksia tutkimusta ja kehitystyötä tekeville ihmisille, mutta alustatalous murtaa samalla myös perinteisiä työn tekemisen malleja tarjoamalla mahdollisuuksia yrittäjämäiselle toiminnalle ja itsensä työllistämiselle.

Kehitys edennee siihen suuntaan, että alustojen ylläpitäjät ovat yrityksiä tai muita organisaatioita, joissa noudatetaan perinteisiä työsuhteen ehtoja ja tekijänoikeuslainsäädäntöä. Alustojen kautta mukaan voivat tulla yksittäiset henkilöt, jotka ovat mukana keikkatyöläisinä, oman toimen ohella tai harrastusluontoisesti.

Sähköisillä alustoilla toimitaan kuten karaokessakin, jossa karaokejuontajan lisäksi tarvitaan yksittäisten henkilöiden aktiivisuudesta lähtevää omaehtoista toimintaa esittävän taiteen tuottamiseksi. Toiminnassa tarvitaan myös ravintolapalveluita, karaokelevyjä ja muita laitteita tapahtuman järjestämiseksi. Palvelun käyttäjän ja tuottajan roolit rakentuvat alustataloudessa uudelleen.

_mg_9265_kettunen

 

Kirjoittaja Juha Kettunen on dosentti ja toimii Turun ammattikorkeakoulussa johtajana sekä Kumous-hankkeen ohjausryhmän jäsenenä.

Kirjallisuutta

Kettunen, J. (2016). Open innovation alliances and communities in higher education, Business Education and Accreditation, 8(1), 15–26. http://www.theibfr.com/beasample.htm.