Nuoret arjen appsien airueina

Nuoret ovat digitalisaation edelläkävijöitä, diginatiiveja. Heille on luontevaa ottaa käyttöön uusia sovelluksia. Eivät he puhu digitalisaatiosta, vaan käyttävät kulloinkin suosittuja appseja lähinnä tehostaakseen yhteydenpitoa ystäviin, kavereihin, tuttuihin ja tuntemattomiin. Joku muistaa ehkä vielä Irc Gallerian. On se vieläkin olemassa, mutta ”ei sitä kukaan käytä”. Facebook, ei nuoret, ainakaan teinit, siellä enää ole.

Ehkä siksi, että heidän vanhempansa ovat huomanneet Facen helpoksi ja käyttökelpoiseksi välineeksi. Siellä on kiva jakaa kukkakuvia ja matkakokemuksia, tai tietoa vaikkapa oppimisen uusista suuntauksista tai tiedottaa kadonneesta lemmikistä. Voi sen kautta löytää vuosia sitten kadonneita tuttujakin. On hienoa, jos sinun postauksestasi tykkää 50 tai 100 FB-kaveria.

Peukut käytössä

Mutta nuoret, heille sometus ja digitalisaatio on jokapäiväistä ja arkista. Jonkun ”tutkimuksen” mukaan nuorten kämmenessä on jo painauma jatkuvasta kännykän pidosta. Nuoren ja aikuisen (lue: keski-ikäisen ja sitä vanhemman) erottaa siitä, miten kännykkää näppäillään. Keski-ikäinen näpyttää toisen käden sormilla, mutta nuori käyttää vain kännykkää pitelevän käden peukaloa.

Nuoret kulkevat kännykkä kädessä ja nukkuvat kännykkä tyynyn vieressä. Niin monet aikuisetkin, mutta nuoren koko maailma mahtuu kätevästi kännykkään. Kännykässä täytyy olla riittävästi muistia, että lukemattomat kuvat eivät hidasta muiden appsien käyttöä.

Kick oli pari vuotta sitten vielä kova sana, mutta nyt ollaan Instassa tai ”snäpätään”. Instagramissa tavallinen nuori on feimi, jos hänellä on 1000 seuraajaa. 16-vuotias tyttäreni ilmeisesti on. Hyviä tyyppejä voi aina ”äddää” kontaktiksi.

Appsit väylänä uusiin kontakteihin

Snapchat on kätevä kuvien ja viestien lähettämiseksi ja on jo kova tulos, jos score on 200 000 vuodessa. Toisinaan tapahtuu niinkin, että virtuaalinen kontakti konkretisoituu ovella notkuvaksi nuoreksi, joka on saattanut tulla toiselta puolelta Suomea käymään, ”koska ollaan juteltu jo vuosi”.

Nuoret ovat myös kriittisiä valinnoissaan. Periscope on yksi uusimpia sovelluksia: siinä on maailmankartta, johon voi tägätä itsensä ja jakaa kuvia ja fiiliksiä muille. Oma nuoreni sanoi vannoneensa, ettei koskaan sorru Periscopeen.

Digiaikana kulutuskäytännöt muuttuvat

Digitalisaatio vaikuttaa nuoriin kuluttajina voimakkaasti. Netistä ja blogeista selvitetään, mistä vaatteita, ruokaa, meikkejä tai muita tavaroita löytyy edullisimmin. Varttuneemmat ikäpolvet seuraavat tarjouksia lehdistä ja TV:stä. Kumouksen puitteissa haastatellut nuoret kertoivat normaalista arjestaan, johon netti ja muut sosiaalisen median välineet kuuluivat itsestään selvänä osana.

TV-ohjelmiakaan ei enää tarvitse katsoa TV:stä, kun Salkkarit voi katsoa kännykältä monta jaksoa peräkkäin. Ystävien kanssa ollaan yhteydessä netin kautta säännöllisesti. Tapahtumiin voi päättää osallistua nopealla aikataululla, kun tieto tapahtumista on saatavilla ajantasaisesti milloin vain. Opiskelussa verkko-oppimista ja nettiä sovelletaan osana normaalia opiskeluprosessia.

Miten tässä nuorten digiarjessa pysyy mukana? Miten voisi ennakoida, mitä seuraavaksi tapahtuu sovellusten kentällä, minkä appsin nuoret ottavat omakseen? Siinä on meille Kumouksen kehittäjillekin haastetta. On turhaa tarjoilla valmista aikuisten asiantuntijoiden mielestä toimivaa appsia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Anne Nordlund on tohtorikoulutettava Helsingin yliopistossa ja toimii KUMOUS-hankkeen tutkijana