Mikä ihmeen aistihuone?

Aistihuone on elämystila, jossa pyritään aktivoimaan aisteja

  •  näkö- ja kuuloaistia aktivoidaan käyttäen mm. erilaisia visuaalisia ratkaisuja ja ääniä,
  •  aistien herättelemiseen käytetään myös liikettä esim. erilaiset istumisratkaisut kuten säkkituolit.

Aistihuoneessa rauhoitutaan ja rentoudutaan

  •  mm. muistisairaat, kehitysvammaiset ja autisminkirjoon kuuluvat henkilöt hyötyvät aistihuoneen tarjoamista mahdollisuuksista,
  • aistihuone soveltuu hyvin myös esim. kokoustilaksi sekä työntekijöiden virkistymishetkiin.
Kuva 1. Audiovisuaalinen sovellus heijastettuna seinälle.

Laurinkoti – Palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen koti Lauritsalassa

KUMOUS-projektissa on erityisesti keskitytty Lappeenrannan palvelukeskussäätiön kanssa asumispalvelun tiloihin rakennettavaan aistihuoneeseen. Aistihuone on rakennettu Laurinkodin takkahuoneeseen. Aistihuoneen tarkoituksena on luoda moniaistinen ympäristö, jossa saadaan luotua äänen, valon, kuvien ja tekstuurien avulla tila, missä ensisijaisesti ikääntynyt asukas voisi esimerkiksi rentoutua. Tällä tavoitellaan olotilaa ja kokemuksia, jotka mahdollistaisivat jopa lääkkeiden vähentämisen ikääntyneen arjessa. Laitteiden ja sovellusten käytettävyys sekä niiden elinkaari ovat olleet jatkuvia kriteereitä aistihuoneen kehitysprosesseissa.

Kuva 2. Alkuperäinen takkahuone.
Kuva 3. Aistihuone muutoksen jälkeen.

Yhteiskehittäminen

Aistihuonetta on kehitetty erisisältöisissä työpajoissa henkilöstön kesken, suunnittelupalavereissa ja yritysyhteistyövierailuissa. Lappeenrannan palvelukeskussäätiö vaihtaa myös jatkuvasti ideoita ja ajatuksia Lahden vanhusten asuntosäätiön kanssa. Kehitystyön aikana aistihuoneeseen on tehty muutosmuotoilijan luoma design tilan ja tekstuurien huomioonottamiseen, hankittu Kuori Oy:n 55” jättitabletti äly-tv-ominaisuudella (Android-käyttöjärjestelmä), jolla voi käyttää mm. erilaisia aisti-, peli- ja muistisovelluksia sekä katsoa erilaisia videoita. Säätiö on myös investoinut laadukkaaseen laajakulmaiseen webkameraan sekä videoprojektoriin, joka mahdollistaa HD-tasoisen kuvan heijastamisen tabletilta aistihuoneen seinälle sekä interaktiivisen käytön mm. Skypellä. Lisäksi aistihuoneeseen on hankittu Lappeenrannan teknillisen yliopiston esitestaama, ääneenkin reagoiva, monipuolinen valojärjestelmä.

Kuva 4. Valojärjestelmäsovelluksen käyttöä tabletilla.

Missä mennään tällä hetkellä?

Aistihuonetta esitellään tällä hetkellä eri vierailijaryhmille sekä koulutetaan henkilöstöä aistihuoneen hyödyntämisessä. Lisäksi henkilökunta on testannut muutamia jättitabletin toimintoja Laurinkodin asukkaiden kanssa. Maaliskuussa 2017 Lappeenrannan palvelukeskussäätiö järjesti tanssillisen työpajan, jossa oli Skype-yhteydellä mukana myös Lahden vanhusten asuntosäätiön asukkaita. Tanssillinen työpaja oli erittäin mukava kokemus molemmilla paikkakunnilla, vaikka internetyhteys toimi hetken verran hieman katkonaisesti. Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat työstäneet yhdessä henkilöstön kanssa markkinointimateriaalia aistihuonetta varten sekä toteuttaneet kyselyn ja yhteenvedon vanhusneuvoston, säätiön henkilökunnan ja opiskelijoiden luokkakavereiden aistihuoneen tämänhetkisistä kokemuksista.

Kuva 5. Asukas testaa jättitablettia.
Kuva 6. Opiskelija testaa jättitablettia.

Aistihuoneen kehitystyössä ja teknologiaratkaisujen käyttöönotossa on erittäin tärkeää huomioida käyttäjälähtöisyys. Ensikokemukset vierailijoiden ja henkilöstön kesken ovat olleet erittäin rohkaisevia ja Lappeenrannan palvelukeskussäätiö on projektin alusta saakka toteuttanut ketterän kehittämisen lähestymistapaa. Ketterässä kehittämisotteessa ei jäädä suunnittelemaan asioita pitkäksi aikaa itsekseen, vaan testataan ja muokataan ideoita käytännössä nopeiden pilotointien sekä kokemuspalautteiden kautta.

Haastavinta on ollut täysin uudet teknologiaratkaisut myös henkilökunnalle, joten vaatii osaamisen kehitystä hoivatyöhönkin. Henkilöstön osaamista hidastavat sovellusten ja sisältöjen monipuolisuus ja niiden hyödynnettävyyden testaamiseen vierähtävä aika. Toisaalta palvelukeskussäätiö saa tukea yhteistyöyritykseltä sovellusten sisältöjen seulontaan – ja tätä varten on rakennettu myös erillinen Youtube-kanava senioreille. Toisaalta on huomioitava myös se, että mitä enemmän yhdistetään eri laitteita, sovelluksia ja elementtejä aistihuoneen käytössä, sitä enemmän se vaatii tietoa ja taitoja käyttäjiltä. Aistihuoneen yksittäisten kohderyhmien tarpeita esim. audiovisuaalisen materiaalin sisällössä tulisi ottaa huomioon myös erittäin tarkasti eri käyttökerroilla. Teknologian avulla aistihuoneeseen voidaan luoda tulevaisuudessa myös hyvin yksilöllisiä ympäristöjä, missä on mahdollista jakaa tai olla läsnä esim. ikääntyneelle henkilökohtaisesti tärkeiden tai merkityksellisten asioiden äärellä; vanhat valokuvat, lempielokuvat, musiikki, lemmikkieläimet jne.

Kuva 7. Tutkija testaa rentoutumista aistihuoneessa.

Kirjoittajat ovat Kumous-hankkeen tutkija Mirva Hyypiä sekä Päivi Ahonen (Kumous-hankkeen ohjausryhmän jäsen ja Lappeenrannan palvelukeskussäätiön toiminnanjohtaja).

Valokuvat © Mirva Hyypiä, Satu Pekkarinen & Lappeenrannan palvelukeskussäätiö