Kuntamarkkinoilla KUMOUS-kokeilujen karuselli

KUMOUS-hankkeen keskeiset opit olivat esillä Kuntamarkkinoilla 13.–14.9.2017 kolmen kokeilun voimin. Ensimmäisenä aamupäivänä Uskalla kokeilla -tietoiskussa mentiin kohti digiajan uutta ammattilaisuutta. Esitys toteutui tutkija Sari Käpykankaan ja Eksoten muutosagentti Marjukka Erveliuksen välisenä vuoropuheluna. Puheenvuoron tutkimuksellinen osuus toi esiin etätyön uusia mahdollisuuksia ja työntekijöiden erilaisia ratkaisuja sekä motiiveja kokoaikaiseen kotona työskentelyyn. Rutiinityötä tekevät palkansaajan etsivät itselleen muita tulonhankkimiskeinoja harrastuksista ja yrittäjyydestä. Toiset taas nauttivat samanlaisena toistuvasta päivärytmistä tai arvostavat perheen kanssa vietettyä aikaa.

Kohti digiajan uutta ammattilaisuutta

Toisekseen tutkija toi esiin uuden ammattilaisuuden eri nyansseja. Näitä on tunnistettu Eksotessa, joka on edelläkävijä digitaalisten palvelujen kehittämisessä Etelä-Karjalassa asuville kansalaisille. Case-esimerkkinä välähti kotihoidon piirin rakennettu virtuaaliohjaus sekä palveluohjaus, joissa asiakkaan elämäntilanne ja digikyvykkyys ratkaisevat ammattilaisen työn suunnan.

Uudet ammatilliset roolit ja niiden kirjon esittely kuului myös osaksi esitystä. Moniosaajien panos muutosten läpiviejinä on keskeinen, kun uudistuksia viedään läpi sosiaali- ja terveyssektorin. Tutkimuksessa tunnistettuja moniosaajia yhdistää terveydenhoitoalan koulutus sekä järjestelmäosaaminen. Moniosaajille on syvä ymmärrys siitä mihin teknologiaratkaisut taipuvat työntekijöiden arjessa ja kansalaisten elämässä. Eksoten sähköisten palvelujen tienraivaaja Marjukka Ervelius kertoi omista kokemuksistaan kehittäjänä. Työstään innostunut muutosagentti nimesi tärkeimmäksi työn motivaattoriksi uuden oppimisen. Vuoropuhelu päättyi toteamukseen johdon ja kollegoiden tuen tärkeydestä ajassa, jolloin ammattilaisuus on murroksessa.

Kuvassa Marjukka Ervelius ja Sari Käpykangas

Älyrakentaminen ja palvelurobotiikka

Kuntamarkkinoiden ensimmäisen iltapäivän viimeisen Uskalla kokeilla – tietoiskun otsikkona oli Hyvinvointiteknologian johtaminen. Helinä Melkas, Mirva Hyypiä ja Satu Pekkarinen tarkastelivat hyvinvointiteknologian johtamista sekä käytännön kokeilujen (älykotirakentaminen ja palvelurobotiikka) kautta sekä yleisemmällä tasolla.

Puheenvuorossa tuotiin esiin johtamisen olennainen rooli teknologian ja palvelujen ”yhteispelissä”. Hyvinvointiteknologian johtamista tarvitaan teknologian hankinnassa, käyttöönotossa, käytössä sekä arvioinnissa. Johtamisen haasteet ovat hyvin erilaisia riippuen siitä, onko kyseessä yksittäinen vanhaan palveluun integroitava laiteratkaisu vai kokonaan uusi teknologiaa ja palveluja uudella lailla yhdistelevä palvelukonsepti. Uuden teknologian käyttöönotossa syntyy usein törmäyksiä esimerkiksi olemassa oleviin teknologioihin, asenteisiin ja palveluihin, jos nämä eivät ole valmiita mukautumaan. Seurauksena on usein kompromissiratkaisuja. Teknologian, esimerkiksi palvelurobottien, käyttöönotolla voi olla moninaisia vaikutuksia esimerkiksi työyhteisöissä, mikä vaatii erityisen taitavaa henkilöstöjohtamista.

Kun taas päästään rakentamaan alusta lähtien uutta teknologia- ja palvelukonseptia, palveluita ja teknologiaa on mahdollisuus kehittää samanaikaisesti tukemaan toisiaan paremmin. Tässä kaivataan erityisesti laajaa strategista ja systeemistä johtajuutta. Haasteena on erilaisten ”palasten” ja niihin liittyvien hyvin erilaisten osaamisten yhteensovittaminen sekä päätöksenteosta toteutukseen kuluvan aikajänteen pituus. Esimerkiksi rakentamisessa teknologiaratkaisut on usein lyötävä lukkoon varhaisessa vaiheessa teknologian hyvin nopeasta kehittymisestä huolimatta.

Hyvinvointiteknologian johtamisessa on tärkeää systeeminen näkökulma.
Kuva: businessinnovationfactory.com

Rajoja ylittävä oppiminen

Torstaina 14.9.17 Kuntamarkkinoiden tietoiskussa esiteltiin Vantaalla toteutus ”Eskari LOVES kirjasto” -kokeilun keskeisiä oppeja ja keskusteltiin rajoja ylittävästä oppimisesta. Tietoiskussa aluksi pedagoginen informaatikko Heli Eboru Vantaan kaupunginkirjastosta kertoi käytännön työn näkökulmasta yhteistyön kehittämistä esikoulun ja kirjastojen kesken. Hän korosti puheenvuorossaan uudenlaisen työntekemisen merkitystä yhteistyön syntymisen edellytyksenä. KUMOUS-tutkijat Kirsi Hyytinen ja Marja Toivonen kertoivat tutkimuksen näkökulmasta kokeilun toteutuksen eri vaiheista. Puheenvuorossa korostettiin sitä, että kokeilu oli monin tavoin varsin onnistunut. Keskeisenä syynä tutkijat pitivät hyvää top down ja bottom up vuorovaikutusta läpi kokeilun: johdon ja käytännön työntekijöiden välinen vuoropuhelu on avain kokeilun onnistumiseen ja sen oppien levittämiseen.

Pedagoginen asiantuntija Päivi Leppänen (kuvassa) Vantaan kaupungilta kertoi omassa puheenvuorossaan, että onnistuneen kokeilun opit on skaalattu ”Opitaan mitä vaan” – malliksi. Malli tukee toimintatavan käyttöön viemistä, skaalaamista, kaikkiin Vantaan esikoiluihin ja kirjastoihin antamalla käytännön esimerkkejä ja työkaluja yhteistyön ja ilmiölähtöisen oppimisen tueksi. Malli lanseerataan kuluvan syksyn aikana ja tarkoituksena on levittää onnistunutta toimintatapaa myös valtakunnallisesti. Mallista tiedotetaan tarkemmin myös KUMOUS-hankkeen sivuilla sen julkaisun yhteydessä.

Näistä kokeiluista ja KUMOUS-hankkeen tutkimustuloksista kerrotaan lisää ”Digiä ikä kaikki” webinaarisarjassa. Ilmoittaudu mukaan!