Kritiikki luovuuden lähteenä

Työntekijä on palvelun paras asiantuntija

Työntekijöitä ei mielletä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelutuotannon vetureina, vaikka heidän tekemänsä työ kiinnittyy suoraan palveluiden käyttäjien elämään. Työntekijöillä on aito kokemus koko palveluprosessista ja tieto sen tuottamasta lopputuloksesta asiakkaalle. Työntekijät kohtaavat arjessa epäkohtia ja ratkovat niitä joustavasti. He näkevät palvelun puhtaimmillaan ja tietävät missä piilevät kuilut. Toimimattomat käytännöt ja kankeat rutiinit ovat työaikasyöppöjä, joita työntekijät tunnistavat.

Keinot ja voimavarat uudistamiseen ovat vähissä, varsinkin niillä ammattialoilla, joilla resurssit ovat tiukalla. Tiedämme, että varsinkin vanhuspalveluala kamppailee murroksessa, jossa uudistuksia olisi tehtävä kiireen vilkkaa nykyistä vähemmällä henkilöstömäärällä. Työntekijöiden asiantuntijuus ja aktiivisuus nousevat suureen arvoon ajan huvetessa ja palveluprosessien monimutkaistuessa. Tarvitaan kykyä tehdä enemmän vähemmästä.

Bricolage rantautui Suomeen

Askartelu, väsääminen ja asioiden yhdisteleminen on tärkeää työpaikoilla. Ranskankielinen termi bricolage vastaa suomalaista sanontaa nyhjästään tyhjästä. Bricolage-toimintatapa tarkoittaa ratkaisujen luomista sillä mitä on käytettävissä. Uudistukset eivät perustu ennalta määriteltyihin resursseihin, mutta ne voivat tuottaa optimaalisen ratkaisun asiakkaalle.

Bricolage ideologiaa joudutaan soveltamaan Suomessa lähivuosina, kun valtion talouskuri tiukkenee ja kunnallisten palveluiden rahoitusongelmat kasvavat. Jo nyt monessa vanhuspalveluorganisaatiossa on havaittavissa työntekijälähtöisiä ratkaisuja arjen sujuvoittamiseksi ja palvelun laadun säilyttämiseksi.

Esimies tarkkana – purnaus voi olla paikallaan

Mistä uudet oivallukset saavat kipinän? Uudistusten taustalla voi kyteä kritiikki. Usein huonot työhetket jäävät jyskyttämään työntekijöiden sisimpään ja rummutus esimiehelle unohtuu varsinkin jos yhteiset areenat närkästyksen purkamiseen puuttuvat. Sähköiset ideariihet on helppo sivuuttaa, kun työpäivät venyvät pelkän ydintoiminnan hoitamiseen. Työyhteisöt tarvitsevat digiaikanakin areenoita kasvokkaiseen kohtaamiseen. Niihin voivat osallistua myös teknologiaan vihkiytymättömimmät työntekijät.

Kuulluksi tuleminen on osoitus arvostuksesta, joka välittyy johdon toiminnasta. Säröäänien ja vastalauseiden kuuleminen sisältyy esimiehen työhön. Niiden hyödyntäminen vaatii erilaista johtamisotetta. Tarvitaan sietämistä, kuulemista ja asioihin tarttumista. Esimiehen hyväksyvä suhtautuminen kritiikkiin voi muuttaa moittimisen uuden luomiseksi. Purnaavat ja närkästyneet työntekijät voivat olla arvokkaita toimijoita, joilla on huoli palvelun laadusta. Kriittisiin kannanottoihin voi kätkeytyä uudistuksen siemeniä. Kritiikin jälkeen voi paljastua innostus, jolloin muutoksen läpivieminen on vaivattomampaa. Työyhteisöissä voi tapahtua käänteentekeviä hetkiä, kun kriitikko ottaa kehittäjän roolin.

Hierarkioista kohti hanakampaa yhdessä tekemistä

Johdon tehtävä on arvioida, mitkä ideat ovat toteutuskelpoisia ja strategian mukaisia. Useissa organisaatioissa työntekijöille annetaan lupa kokeilla ja jakaa kokemukseen perustuvaa tietoa toisille. Kokeilukulttuurin luominen ei käy kuitenkaan käden käänteessä, kun työntekijöiden turvallisuuden tunnetta ravisuttavat ylhäältä päin määrätyt uudistukset.

Työntekijälähtöiset uudistukset madaltavat raja-aitoja ja parhaimmillaan parantavat palvelun laatua. Työntekijät eivät ole ihmeiden tekijöitä, mutta luottaminen heidän näkemyksiinsä voi kantaa hedelmää. Luottamuksen valuessa ylhäältä alaspäin myös epäonnistumiset ovat sallittuja. Asioiden kehittely ja eteenpäin vieminen voi olla kaiken sen vaivan ja puuhastelun arvoista.

Sari Käpykangas on Työterveyslaitoksen tutkija, joka on mukana KUMOUS-hankkeessa.

Projektipäällikkö Eveliina Saari ja tutkija Sari Käpykangas purnaavat ja parantavat usein yhdessä kahvin äärellä
Projektipäällikkö Eveliina Saari ja tutkija Sari Käpykangas purnaavat ja parantavat usein yhdessä kahvin äärellä