Digivallankumous tarvitsee työyhteisöä

Mistä menestys syntyy? Karismaattinen yritysjohtaja Mika Anttonen on tiivistänyt vastauksen näin: ”Menestyviä yrityksiä yhdistää kyky ja halu kehittää työyhteisöjään”.

Tahto antaa parastaan työssä, luottamus yhteiseen tekemiseen ja sen merkityksellisyyteen, sekä yhdessä jaetut arvot, joiden eteen työtä tehdään, ovat kautta historian kantaneet yli suurten murrosten. Nyt olemme digivallankumouksen ovella, osa jo pitkällä sisällä, ja homma pitäisi hoitaa kunnialla. Onko suomalaisista yrityksistä ja julkisista organisaatioista tähän?

Tulevaisuudessa menestyvät parhaiten organisaatiot, jotka osaavat yhdistää ihmi­set, digitaaliset alustat, tehokkaat toimintatavat ja globaalin liiketoiminnan asiakkaiden tarpeisiin vastatessaan. Tuottavuus nousee, kun työpaikoilla otetaan käyttöön uusia teknologioita ja toimintamalleja ja osataan hyödyntää työntekijöiden kyvyt. Ja tuottavuudella kasvatetaan sitä kuuluisaa kakkua.

Digitalisaatio merkitsee toiminnan muutosta

Professori Matti Pohjolan mukaan digitaaliteknologia automatisoi tietotyötä samalla tavoin kuin sähkövoi­ma automatisoi aikanaan teollisen työn. Koska tieto- ja viestintäteknologiaa voi käyttää kaikkialla, toimintojakin voi uudistaa joka puolella: kodeissa, yrityksissä ja julkisyhtei­söissä, teollisuudessa ja palvelualoilla.

Tärkeää on huomata, että tuottavuushyöty ei tule itse teknologiasta, vaan siitä, miten teknologiaa sovelletaan käytännössä. Digitalisaatio ei siis tarkoita teknologiaa vaan toiminnan muutosta teknologiaa hyödyntäen.

Tietojärjestelmistä tulee organisaation keskeisin infrastruktuuri, ja suurin osa työstä on informaa­tion käsittelemistä. Tietoteknii­kan laitteet, ohjelmistot ja palvelut ovat jatkossa halpoja, mutta tuotteiden ja toiminta­tapojen kehittämiseen on investoitava sitä enemmän. Toiminnan muutos ei tule itsekseen teknologian ohessa, vaan myös siihen on tehtävä suunnitelma.

Työntekijöiden päätäntävaltaan parannusta

Työelämätutkijoiden mukaan tämä merkitsee sitä, että työntekijöiden päätäntävaltaa omassa työssään on lisättävä. Tiedosta ei ole hyötyä, ellei sitä käyttävillä ole valta teh­dä päätöksiä. Johtaminen tarkoittaa enemmänkin sparrausta kuin valvontaa ja käskyjä. Palkkaus- ja kannustejärjestelmien on myös kehityttävä. Työntekijöitä on palkittava tiedon hyödyntämisestä ja päätösten tekemisestä.

Organisaatiokulttuuri on nostettava osaksi liiketoimintaa. Työyhteisön toimivuus on yhtä tärkeää kuin teknologiankin. Tämä edellyttää yritykseltä systemaattista työntekijöiden osaamisen päivitystä ja kykyä johtaa uutta osaamista. Luottamuksen rakentamisesta työyhteisössä tulee johdon tulostavoite.

Työntekijöiden taidot valjastettava muutoksen tekemiseen

Ymmärrys digivallankumouksen edellyttämästä muutoksesta etenee valitettavan hitaasti. Teknologiahypetys haittaa liian usein järkevää toimintaa ja jättää työntekijöiden taidot hyödyntämättä. Mitään digitalisaatio-hanketta ei saisi päästää kirjoituspöydältä ennen kuin on mietitty millaisia toiminnallisia muutoksia organisaatiossa oikeastaan halutaan saada aikaan ja miten muutosta aiotaan johtaa. Vasta sitten on vuoro teknologian harkinnalle.

Turbulentissa työelämässä, jossa globalisaatio ja digitalisaatio määrittävät elämäämme, on rakennettava kestäville arvoille. Muutoksessa on tavoiteltava samanaikaisesti taloudellista ja inhimillistä hyvinvointia, pidettävä huolta työntekijöiden ja johdon kyvyistä, ja tavoiteltava työn iloa. Mika Anttosen sanoin: ”Ihmiset tekevät työt, eivät yritykset”.

Leila Kurki mediakuva

Leila Kurki

Työllisyyspoliittinen asiantuntija, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

Minua kiinnostavat työelämän murrokset, työyhteisöt ja johtaminen, innovaatiot ja arvojen muutos, sekä mihin maailma on ylipäätään menossa. Minusta tulevaisuus on innostava ajatus. Olen verkostoitunut työelämän tutkijoiden, tulevaisuuden tutkijoiden, työpaikkainnovaatio-asiantuntijoiden ja osaamisasiantuntijoiden kanssa. Olen KUMOUS-hankkeen ohjausryhmän jäsen.