Digitalisaatio – kestävää kehitystä ?

Jos digitalisaatiota osataan hyödyntää oikein, monet yhteiskunnalliset ongelmat ratkeavat ja talous kääntyy kasvuun. Jos epäonnistumme, joudumme kohtamaan vain digitalisaation nurjan puolen, työn ja ammattien katoamisen” (Talouselämä, nro 39, 2015)

Digitalisaatio nähdään usein suurena mahdollisuutena tai sinä viimeisenä naulana arkkuun. Hallituksen digitalisaatiohaaste 2015 painottaa muutosta, jonka digitalisaatio tuo julkisiin palveluihin. Vaikka juhlapuheissa korostetaan uusien digitaalisten palveluiden käyttäjälähtöisyyttä, yhtä lailla muistutetaan sen tuovan Suomeen tuottavuuden kasvua. Missä määrin tätä digitalisaation haastetta ajetaan vain taloudellisista näkökulmista unohtaen kestävän kehityksen muut näkökulmat? Sitran yliasiamies Mikko Kosonen toteaa:

Digitalisaatiota ei missään nimessä saa tarkastella vain teknologisena ilmiönä. Kyse on paljon suuremmista asioista: liiketoiminnan, ihmisten käyttäytymisen ja yhteiskunnan suurista muutoksista” … ”Talouskasvu ja luonnonvarojen kulutus voidaan kytkeä irti toisistaan, sillä digitalisaatio mahdollistaa uuden, entistä kestävämmän talousparadigman” (Talouselämä, nro 39, 2015)

Kestävä kehitys ja digitalisaatio laajoina käsitteinä

Vaikka Kosonen mainitsee liiketoiminnan muutoksen yhtenä tekijänä, ajatus on laajempi, koko yhteiskunnan muutos. Kestävä kehitys voidaan määritellä ”järjestelmän kykynä ylläpitää itseään” tai ”kehitys joka täyttää nykyiset tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien kykyä täyttää omat tarpeensa”. Kestävyyttä tarkastellaan tyypillisesti ekologiselta, ekonomiselta ja sosiaaliselta pohjalta.

Maapallon kantokyky, joka on viimeisten vuosikymmenien aikana ylitetty reilusti, asettaa rajat kasvulle. Taloudelliset tekijät ovat taas viimeisten vuosikymmenien aikana määrittäneet tavoitteet yhteiskunnan, sosiaalisen näkökulman, kehityksen ohella. Viime vuosien aikana kestävän kehityksen osatekijöiksi on tutkimuskirjallisuudessa lisätty teknologinen kehitys ja yksittäisen ihmisen näkökulma. Digitalisaatiota ei saisi käsitellä teknologisena ilmiönä, vaan isompana kokonaisuutena, jossa ihminen, yhteiskunta ja liiketoiminta muuttuvat.

Voiko digitalisaatiosta tulla kestävän kehityksen työkalu ?

Voiko digitalisaatio muuttaa kehitystä kestävämpään suuntaan ja murtaa aiempia lainalaisuuksia? Tarkastellaan tässä blogissa lyhyesti kestävän kehityksen perusnäkökulmia.

  • Ihminen ja yhteiskunta – Yksittäisen ihmisen mieltymyksissä ja toimintatavoissa on nähtävissä selkeä muutos. Nykysukupolvi eroaa kyvyiltään ja toiminnoiltaan vanhemmista ikäpolvista. Tämä on luonnollista, sillä kukin sukupolvi on oman aikakautensa ”vanki”. Digitalisaatio on luonnollinen jatkumo tälle kehitykselle. Yhteiskunnan muutos tulee olemaan hitaampaa kuin yksittäisen ihmisen kehitys. Taloudellinen paine tehokkaampaan ja tuottavampaan työskentelyyn ajaa kuitenkin digitalisaatiota väkisin eteenpäin. Erilaiset entistä avoimempaan toimintaan kannustavat toimintatavat lisäävät digitalisaation onnistumismahdollisuuksia.
  • Liiketoiminta – Digitalisaatio on edelleenkin vain yksi mahdollisuus kasvattaa tuottoja. Toisaalta digitalisaatio ja ihmisten muuttuminen mahdollistaa erilaisten jakamistalouden muotojen kehittymisen, mikä voi muuttaa liiketoimintakenttää lähitulevaisuudessa. Lähtökohtaisesti taloudelliset lähtökohdat tulevat edelleen määrittämään kestävää kehitystä. Kososen näkemyksessä talouskasvu ja luonnonvarojen kulutus saadaan erotettua toisistaan. Tämä ei kuitenkaan ole yksinkertainen yhtälö.
  • Luonnonvarat – Luonnonvarat asettavat meille kehityksen rajat. Vain yhä tehokkaammalla jätteiden käsittelyllä, valmistusprosessien ylijäämien hyödyntämisellä ja resursseja kierrättämällä voidaan nykyinen kehitys ylläpitää. Digitalisaation vaikutuksia tulisi aina katsoa kokonaisuutena, ei vain yksittäisenä palveluna. Joissakin tapauksissa digitalisaatio voi johtaa jopa aiempaa suurempaan luonnonvarojen käyttöön.

Digitalisaatio on mahdollisuus

Kun yhdistetään nämä kestävän kehityksen näkökulmat, voidaan digitalisaatio nähdä mahdollisuutena. Kestävän kehityksen kannalta ihminen ja yhteiskunta on kuitenkin avainasemassa. Muuttamalla ihmistä ja yhteiskuntaa voimme mahdollisesti toimia maapallon kantokyvyn rajoissa.

Jos teemme aina päätökset taloudelliselta näkökulmalta unohdamme ekologisen näkökulman. Kestävän kehityksen kannalta on tärkeää, että pääsisimme lähemmäksi ekologista tasapainoa. Tarvitsemme työkaluja, menetelmiä ja mittareita muutosten vaikutusten arvioimiseksi. Ja tarvitsemme uusia keinoja muuttaa ihmistä ja yhteiskuntaa.

Porras_Jari09

Jari Porras toimii professorina Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla. Sekä KUMOUS-hankkeessa että työssään hän tutkii ICT:n vaikutusta kestävään kehitykseen. Hän johtaa myös kansainvälistä Erasmus Mundus PERCCOM –maisteriohjelmaa, jossa keskitytään vihreään tietotekniikkaan ja kestävään kehitykseen.

Lähteet

Bro Harlem Bruntland: Report of the World Commission on Environment and Development: Our Common Future, UN documents, 1987, http://www.un-documents.net/wced-ocf.htm