Digiajan mahdollisuuksia: Palvelut ihmisen luo – opiskelijat elinkeinoelämän uudistajiksi

Palvelutalouden vallankumous tarkoittaa palveluiden painopisteen siirtymistä palveluiden tuottajalta asiakkaille ja käyttäjille. Aikaisemmin esimerkiksi pankkipalvelut tuotteistettiin pankkitiskillä tapahtuvaksi palveluksi, mikä edellytti runsasta pankissa käymistä. Nykyään pankkiasiat hoidetaan kotona tai työpaikalla. Matkatoimistopalvelut ovat siirtyneet matkatoimistoista kotona tai työpaikalla tehtäviksi. Nyt lento-, juna- ja linja-automatkat sekä hotelliyöpymiset varataan omalta laitteelta. Myös monet muut palvelut kuten postipalvelut, lehdet sekä verkon kautta ostettavat muut tuotteet ja palvelut saavuttavat asiakkaat aivan eri tavalla kuin vuosikymmeniä sitten.

Verkkopalvelut muuttavat ammatteja

Palvelutalouden kehitys tarkoittaa työpaikoilla monien ammattien muuttumista. Esimerkiksi sihteerin ja esimiehen työt ovat muuttuneet, kun sähköiset palvelut ovat siirtäneet työtehtäviä sihteeriltä hänen asiakkaalleen eli esimiehelle. Esimiestyötä rasittavat entistä enemmän sähköpostit, sosiaalinen media sekä erilaisten laskujen hyväksymiset, mikä sitoo johtajan entistä enemmän koneen ääreen.

Myös monien muiden ammattien palveluihin tulee sähköinen toimintatapa. Työpaikoilla tarvitaan entistä enemmän sellaisia henkilöitä, jotka pystyvät hankkimaan, ylläpitämään ja kehittämään työvälineitä verkkoon.

Oppimisen tavat murroksessa

Koulutuksen painopiste on siirtynyt opettajan antamasta opetuksesta eli opiskelijan yksin tapahtuvasta oppimisesta yhteistoiminnalliseen ja verkostomaiseen oppimiseen. Vanhan ajan kansakoulussa arvostettiin yksin oppimista ja toisilta avun saamista ei aina suosittu. Vastuu oppimisesta siirtyy entistä enemmän oppilaitoksen sisällä ryhmissä tapahtuvaksi yhteistoiminnalliseksi oppimiseksi, jossa ratkaistaan opiskelijoiden löytämiä tai opettajan antamia ongelmia.

Yhteistoiminnallinen oppiminen laajenee myös oppilaitoksen ulkopuolelle verkostoihin. Verkostomainen oppiminen voi olla yrityksissä tai muissa yhteisöissä toteutettavaa harjoittelua, kansainvälistä vaihtoa, projektiopintoja ja opinnäytetöitä. Verkostomaisessa oppimisessa hyödynnetään laajasti erilaisia tieto- ja viestintäteknologian apuvälineitä.

Opiskelijat integroituvat uudella tavalla työelämään

Korkeakoulujen innovaatiopedagogiikkaa on kehitetty vastaamaan alueen yritysten ja muiden yhteisöjen kehittämistarpeisiin. Nämä kehitysprojektit ovat tyypillisesti monialaisia, sillä kehittämistarpeet eivät seuraa oppiaineita tai koulutusohjelmien rajoja. Projektit yhdistetään opetukseen, mikä edellyttää joustavia opetussuunnitelmia.

Tämä tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä opetuksen integraatio tarkoittaa, että opiskelijat voivat osallistua todellisiin työ- ja elinkeinoelämää uudistaviin hankkeisiin. Näin opiskelijoille luodaan entistä parempia valmiuksia osallistua kehittämistoimintaan valmistumisensa jälkeen. Samalla projekteissa tuotetaan yrittäjyyttä edistäviä innovaatioita, jotka voivat olla uusia tai parannettuja toimintatapoja, palveluita tai tuotteita. Kansainväliset projektit ja vaihto ruokkivat ideoita monipuolisemmiksi. Perinteinen luentomuotoinen opetus vähenee innovaatiopedagogiikassa yhteistoiminnallisen ja verkostomaisen oppimisen yleistyessä.

Dosentti, KTT, PhD, TkT Juha Kettunen toimii Turun ammattikorkeakoulussa johtajana ja on Kumous-hankkeen ohjausryhmän asiantuntijajäsen

Kirjallisuutta

Kettunen, J. (2011). Innovation pedagogy for universities of applied sciences, Creative Education, 2(1), 56-62. http://www.scirp.org/Journal/Home.aspx?IssueID=698

Kantola, M. & Kettunen, J. (2012). Integration of education with research and development and the export of higher education, On the Horizon, 20(1), 7-16. http://www.emeraldinsight.com/toc/oth/20/1

Kettunen, J., Kairisto-Mertanen, L. & Penttilä, T. (2013). Innovation pedagogy and desired learning outcomes in higher education, On the Horizon, 21(4), 333-342. http://www.emeraldinsight.com/toc/oth/21/4