Arviointi kuuluu kaikille: Miksi juuri nyt pitäisi arvioida kokeiluja ja kehittää arviointiosaamista?

Kokeilujen arvioinnin tarve on ajankohtaista juuri nyt:

  • koska teknologia on muuttamassa radikaalisti työn tekemisen tapoja, emmekä tiedä miten ne vaikuttavat meihin ihmisinä
  • koska kokeilukulttuuri tarvitsee tuekseen tapoja arvioida ja oppia kokeiluista
  • koska arviointiosaaminen on kaikkien tulevaisuuden taito ja oppivan organisaation tunnusmerkki

Ihmislähtöistä arviointia älypalveluille

Elämme työn murroksen aikaa, jossa digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuudet ovat avaamassa reittejä uudenlaisiin palveluihin ja työhön. Kun digitalisaation on jo nähty automatisoivan rutiinimaista palvelutyötä, kuten pankki- tai vakuutusvirkailijan työtä, pystyy tekoäly tulevaisuudessa automatisoimaan myös suuren osan asiantuntijatyötä. Kyllä, luit aivan oikein, siis korkeasti koulutetun asiantuntijan, kuten lääkärin, lakimiehen tai tutkijankin työtä.

Varsinkin palveluorganisaatiot suunnittelevat ja rakentavat parhaillaan älykkäitä palveluja, joilla asiakkaat voivat hoitaa itsenäisesti tarvitsemiaan asioita; varata ajan, tehdä esidiagnoosin, saada vastauksia kysymyksiinsä, saada tietoa ja tukea kokemiinsa ongelmiin. Kun ne otetaan käyttöön, sekä asiakkaan että palvelutyöntekijän rooli ja toiminta muuttuvat. Kenen tehtävä on arvioida uusien digipalvelujen vaikutuksia ihmisen kannalta? Juuri nyt on aika vaikuttaa millaiseksi palveluja kehitetään. Tähän tarvitaan kipeästi uusia käytäntöjä ja työkaluja.

Kokeilukulttuuri tarvitsee tuekseen arviointia

Kokeilujen arvioinnin tarve on ajankohtaista juuri nyt, koska Suomessa on lyönyt läpi nykyisen hallitusohjelman edistämänä kokeilukulttuurin käyttöönotto. Hallitus on tukenut sekä yhteiskunnallisten strategisten kokeilujen toteuttamista, että kansalaisten pienimuotoisten kokeilujen rahoittamista.

Valtioneuvoston kanslia on perustanut kokeilunpaikan kokeilutoiminnan edistämiseksi. Hallituksen kärkihankkeen arviointi on pian alkamassa. On otettava kantaa siihen, miten kokeiluja tulisi jatkossa arvioida siten, että onnistuneet kokeilut lähtevät leviämään ja epäonnistumisista osataan oppia.

Arviointi kuuluu kaikille

Arviointitutkimuksen kentällä on viimevuosina keskusteltu arviointiosaamisen rakentamisen (ECB, Evaluation Capacity Building) tärkeydestä osaksi organisaatioiden edistyksellisiä käytäntöjä. Tämä pitää sisällään organisaation osaamisen tehdä ja toteuttaa arviointeja sekä hyödyntää arviointeja oman toimintansa suuntaamisessa. Perinteisesti arviointeja on käytetty todistamaan onko kokeiluun tai ohjelmaan investoitu rahoitus tuottanut itsensä takaisin. ECB-lähestymistapa korostaa, että on aivan yhtä tärkeää oppia arvioinneista sekä sopia yhdessä toimenpiteistä, joita arvioinneista seuraa.

Arvioinnin perustana voi olla kerätty määrällinen mittaritieto, mutta toimijoiden on käytävä sen arvottamiseksi kriittistä pohdintaa ja sovittava seuraavista askeleista, jotta muutos etenee (Clinton 2014; Burgeois & Cousins 2013). Arviointi käytäntönä voi parhaimmillaan edistää kokeilujen eloonjäämistä ja leviämistä. Kokeilut ilman arviointia voivat olla jopa resurssien tuhlaamista, mikäli uusi kokeilu aloitetaan ennen kuin on edellisestä opittu.

KUMOUS vie kokeilut käytäntöön

KUMOUS-hankkeessa kehitetty kokeilut käytäntöön – arviointimenetelmä pitää huolen siitä, että palvelun kehittämisessä pysyy ihmislähtöisyys mukana kahdessakin mielessä. Moniarvoinen arviointimalli ohjaa arvioimaan kokeilun vaikutuksia sekä käyttäjiin että kokeilun kehittäjiin, työntekijöihin. Lisäksi menetelmä antaa yksityiskohtaiset ohjeet siitä, miten monen eri toimijan välinen arviointi kannattaa toteuttaa vuorovaikutteisesti ja oppimista tukien. Menetelmä on kehitetty neljän tutkimusorganisaation yhteistyönä ja sitä on testattu hankkeen aikana kuuden erilaisen palvelukokeilun arvioinnissa.

Kokeilut käytäntöön –työkirja on saatavissa sekä verkossa että painettuna. Menetelmän levittäjiksi ovat lupautuneet Suomen arviointiyhdistys, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, VNK:n Kokeileva Suomi –tiimi sekä Suomen Kuntaliitto.

Verkkoversio Kokeilut käytäntöön-työkirja: https://www.ttl.fi/kokeilut-kaytantoon-tyokirja/

Antoisia hetkiä arvioinnin parissa!

Kirjoittajana Eveliina Saari, joka toimii KUMOUS-hankkeen vastuullisena johtajana

Lähteet:

Bourgeois, I. & Cousins, B. 2013. Understanding Dimensions of Organizational Evaluation Capacity. American Journal of Evaluation 34 (3), 299-319.

Clinton, J. 2014. The True Impact of Evaluation: Motivation for ECB. American Journal of Evaluation. 35 (1), 120-127.