Arkistot kuukauden mukaan: marraskuu 2015

Hahmotammeko kokonaisuuden?

Digitaalisuutta hyödyntävien palveluyhdistelmien kehittäminen vaatii hyvää kokonaisnäkemystä, oman roolin ymmärtämistä ja toisiinsa liittyviä uudistuksia. Näistä uudistuksista puhutaan usein tuote-, palvelu- tai organisaatioinnovaatioina. Kokonaisuuteen liittyvät normien ja kuluttajatottumusten muuttuminen osana prosessia, sekä järjestelmätason lukkiutumat. Aihetta on teoreettisesti käsitelty mm. systeemisten innovaatioiden ja sosioteknisen transition käsitteillä. Jatka lukemista Hahmotammeko kokonaisuuden?

Digitalisaatio – kestävää kehitystä ?

Jos digitalisaatiota osataan hyödyntää oikein, monet yhteiskunnalliset ongelmat ratkeavat ja talous kääntyy kasvuun. Jos epäonnistumme, joudumme kohtamaan vain digitalisaation nurjan puolen, työn ja ammattien katoamisen” (Talouselämä, nro 39, 2015)

Digitalisaatio nähdään usein suurena mahdollisuutena tai sinä viimeisenä naulana arkkuun. Hallituksen digitalisaatiohaaste 2015 painottaa muutosta, jonka digitalisaatio tuo julkisiin palveluihin. Vaikka juhlapuheissa korostetaan uusien digitaalisten palveluiden käyttäjälähtöisyyttä, yhtä lailla muistutetaan sen tuovan Suomeen tuottavuuden kasvua. Missä määrin tätä digitalisaation haastetta ajetaan vain taloudellisista näkökulmista unohtaen kestävän kehityksen muut näkökulmat? Jatka lukemista Digitalisaatio – kestävää kehitystä ?

Investoinko aikaani osallistumiseen?

Tänä päivänä yhä useampi asiantuntija ja esimies puntaroi, mihin kalliin työaikansa käyttää. Sähköpostista tupsahtelee houkuttelevia kutsuja seminaareihin, työpajoihin ja kokouksiin. Maksuttomatkin tilaisuudet joutuvat kilpailemaan ihmisten huomiosta. Ilmoittautuminen niihin on helppoa – yksi klikkaus ja olet listoilla. Ei ihme, että no-show prosentit ovat kasvussa. Elämme sitoutumattomuuden aikaa. Jatka lukemista Investoinko aikaani osallistumiseen?

Hoitotyö digitalisoituu – muuttuuko hoito, muuttuuko työ?

”Teknologia ei korvaa ihmistä vaan antaa lisäkäsiä”, vastataan joskus heille, jotka epäilevät teknologian käyttöönottoa vanhustenhoidossa. Tämän vastauksen taustalla lienee ajatus, että teknologia voisi auttaa työn ”rutiineissa”: esimerkiksi nostamisessa, ruokailussa tai lääkkeiden antamisessa. Näin hoitajien aikaa jäisi potilaan kanssa vuorovaikutukseen. Asiakkaan kannalta hoito on kokonaisuus, osa hänen elämäänsä. Hoito ja vuorovaikutus eivät ole kaksi eri asiaa, joista toisen hoitaa kone, toisen ihminen, vaan tekniikka voi toimia myös vuorovaikutuksen tukijana. Jatka lukemista Hoitotyö digitalisoituu – muuttuuko hoito, muuttuuko työ?