Tubettaja vai opettaja? – Nuorten ajatuksia tulevaisuuden työurista

Kesätyönuoret valtasivat Työterveyslaitoksen 5-20.6.2017, kun kymmenen 15-17 -vuotiasta nuorta tuli töihin Tampereen toimipisteeseen. Työterveyslaitos tarjosi monelle ensimmäisen kesätyöpaikan, vain muutamalla oli kertynyt aikaisempaa kokemusta reppuun. Pääsin tekemään töitä tulevaisuuden toivojen kanssa. Heillä on vielä työelämän kaikki kivet kääntämättä ja kaarteet kiertämättä.

Jatka lukemista Tubettaja vai opettaja? – Nuorten ajatuksia tulevaisuuden työurista

Sosiaalinen älykkyys kunniaan

Suomessa on perinteisesti arvostettu osaamista. Huomattavan moni Ilkka Taipaleen keräämästä sadasta suomalaisesta sosiaalisesta innovaatiosta liittyy juuri koulutukseen. Myös erilaiset kansainväliset vertailut antavat mairittelevan kuvan siitä, kuinka osaavia olemme ja kuinka aktiivisesti panostamme osaamisen kehittämiseen.

Jatka lukemista Sosiaalinen älykkyys kunniaan

Mikä ihmeen aistihuone?

Aistihuone on elämystila, jossa pyritään aktivoimaan aisteja

  •  näkö- ja kuuloaistia aktivoidaan käyttäen mm. erilaisia visuaalisia ratkaisuja ja ääniä,
  •  aistien herättelemiseen käytetään myös liikettä esim. erilaiset istumisratkaisut kuten säkkituolit.

Aistihuoneessa rauhoitutaan ja rentoudutaan

  •  mm. muistisairaat, kehitysvammaiset ja autisminkirjoon kuuluvat henkilöt hyötyvät aistihuoneen tarjoamista mahdollisuuksista,
  • aistihuone soveltuu hyvin myös esim. kokoustilaksi sekä työntekijöiden virkistymishetkiin.
Kuva 1. Audiovisuaalinen sovellus heijastettuna seinälle.

Jatka lukemista Mikä ihmeen aistihuone?

Seminar on Meaningful Technologies for Daily Life. Seniors in Japan and Finland.

Perjantaina 5.5.2017 Lahdessa järjestettiin kolmen tutkimushankkeen (KUMOUS, METESE ja ROSE) yhteinen kansainvälinen seminaari. Paikalla oli tutkijoita ja asiantuntijoita viihtyisässä Wanhassa Walimossa. Mervi Hasu ja Helinä Melkas avasivat tilaisuuden. He kertoivat tutkimushankkeiden välisestä yhteistyöstä. Hankkeiden välillä on tapahtunut myös kulttuurien välistä ajatusten vaihtoa, joka on yltänyt ystävyyteen saakka. Japani-Suomi yhteys näiden hankkeiden välillä on vahva. Japani on edelläkävijä robotiikan kehittämisessä ja Suomessa tutkitaan niiden ihmiskeskeistä hyödyntämistä.

Mervi Hasu ja Helinä Melkas

Ensimmäinen puheenvuoro oli Marketta Niemelällä. Niemelä pohti puheenvuorossaan, mikä on hyväksyttävää ja mielekästä teknologiaa vanhusten hoivapalveluissa.  Kentaro Watanabe toi omassa puheenvuorossaan esiin, että erot kulttuurien välillä ovat isoja. Huomionarvoista on se, että Japanissa suurin osa palvelun tarjoajista on yksityisiä, Suomessa taas palvelurakenne perustuu julkisen sektorin palveluntarjontaan. Puheenvuoron aikana heräsi ajatus, onko Suomen SOTE reformi menossa japanilaiseen suuntaan?

Kentaro Watanabe

KUMOUS projektin tutkijat Satu Pekkarinen ja Mirva Hyypiä kertoivat Lappeenrannan palvelukeskussäätiön aistihuoneesta ja Lahden vanhusten asuntosäätiön ketterästä tablettien käytöstä osana palveluasumista. Viimeisessä puheenvuorossa ROSE projektin tutkijat Satu Pekkarinen ja Outi Tuisku toivat esiin ”Zora”, aca Ilona robotin käyttöönotosta hoivatyössä. Kokemukset Ilonasta ovat olleet asiakkaiden taholta positiivisia.

Lue Kentaron blogi:
http://metese-blog.pj.aist.go.jp/index.php/2017/05/30/responsibility-in-innovation-one-remark-from-the-joint-seminar/

Tutustu hankkeisiin:
– ROSE: http://roseproject.aalto.fi/fi/
– METESE: http://metese-project.com

Pitääkö olla huolissaan kenen työ vaeltaa ja kenen jämähtää?

Kuvittele, että olet pienipalkkainen, vähän kouluttautunut toimisto- tai palvelutyöntekijä, joka saa digimurroksen takia mahdollisuuden siirtyä tekemään töitä täysiaikaisesti kotona. Pääsisit kotona päivittäiseen suoritustavoitteeseen huomattavasti lyhyemmässä ajassa kuin mitä normityöaika avotoimistossa on. Mitä tekisit säästyvällä ajalla? Näet varmaan monia mahdollisuuksia! Vai pitääkö olla huolissaan? Miettiä, että miksihän juuri sinun ja kaltaistesi töitä siirtyy juuri nyt pois toimistoista?

Jatka lukemista Pitääkö olla huolissaan kenen työ vaeltaa ja kenen jämähtää?

Digiosaamisen luomiseen paremmat kannustimet

Jari Konttinen, EK nosti esiin kuinka suuri painoarvo henkilöstön osaamisella on digimurroksen aikana tällä viikolla Kauppalehden mielipidekirjoituksessa. Hänen mukaansa kaikki eivät tartu digitalisaation mahdollisuuksiin, mikä voi olla haitallista monille yrityksille sekä yksilöille. EK:n selvityksen mukaan jopa 90 prosenttia yrityksistä kokee, että digitalisaatio on luonut tai luomassa niille uusia osaamistarpeita. Ja peräti 65 prosenttia arvioi, että henkilöstön digiosaamisessa on liiketoimintaa vaikeuttavia puutteita. Konttinen ehdottaa toimenpiteitä ja kannusteita uudistumiseen ja osaamisen keittämiseen niin yksilöiltä, yrityksiltä kuin kansalliselta tasolta.

Jatka lukemista Digiosaamisen luomiseen paremmat kannustimet

Digityöelämässä oppimisen on oltava helppoa

Suunnitteletko lomamatkaa? Jos se on mielessäsi, niin veikkaan, että istut iltaisin googlaamassa matkanjärjestäjien sivustoja ja vertailemassa mieleisiä hotelleja. Matkailuarvostelusivusto Zooverin parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan suomalaisista matkoista 89 prosenttia on online-varauksia.

Digitalisaatio on jo osa arkipäivää, niin työtä kuin vapaa-aikaakin. Palveluilta vaaditaan helppoutta ja tehokkuutta. Mainoksissa luvataan helppoa palveluntuottajien vertailua visuaalisessa ympäristössä, tietoja erilaisista kustannuksista, muiden matkustajien vinkkejä sekä liikematkustajille jopa näkymää oman organisaation matkustuspolitiikkaan.

Jatka lukemista Digityöelämässä oppimisen on oltava helppoa

Kokeilujen väri on vihreä – arviointikyselyn antia

KUMOUS-hankkeessa seurattujen kokeilujen arviointikyselyn tulokset ovat valmistuneet! Kyselyn anti on kiinnostava: palvelut kehittyvät ja digitalisaatiota kotiutetaan kentällä varsin hyvässä hengessä.

KUMOUS-hankkeen ihmislähtöinen palvelujen arviointimalli on laaja-alainen. Uutta on se, että se ohjaa arvioimaan kokeilun vaikutuksia ihmiseen, niin palvelun käyttäjän kuin työntekijän kannalta. Arviointimallia käytettiin ensimmäisen kerran arviointikonferenssissa joulukuussa 2016. Malli taivutettiin myös sähköiseksi arviointikyselyksi, jonka tulokset näyttävät tukevan työpaja-aineistoa. Kysely lähetettiin kaikille arviointikonferenssiin osallistuneille sekä ulkokehän arvioijille.

Jatka lukemista Kokeilujen väri on vihreä – arviointikyselyn antia

Ateriointia koneiden kanssa

Innovaatio on uuteen ideaan perustuva ja käytäntöön sovellettu uusi tai uudistettu toimintatapa, palvelu tai tuote.  Ateriapalvelut ovat kehittyneet vaihe vaiheelta entistä halvempaan, nopeampaan ja asiakasystävällisempään suuntaan.

Ajan kulutusta keskustellen

Hienon ravintolan saattoi tunnistaa vuosikymmeniä sitten valkoisista pöytäliinoista ja ruokalistasta. Vanhojen hienojen ravintoloiden hovimestari johdatti pöytään ja tarjoilija tuli muutaman minuutin kuluttua tuomaan ruokalistan. Tarjoilija tuli kysymään 5-10 minuutin odottelun jälkeen, että oletteko löytäneet listalta jotain mieluista nautittavaa.

Jatka lukemista Ateriointia koneiden kanssa

Miten teillä opitaan kokeiluista?

Monet organisaatiot ovat omaksumassa kokeilukulttuuria uudeksi toimintatavaksi. Kun kokeillaan, seuraavaksi haasteeksi nousee se, miten kokeilujen onnistumisista ja epäonnistumisista voitaisiin oppia yhdessä.

Kokeilujen vaikuttavuus on vaikeasti jäsennettävä asia, johon tarvitaan jotain kättä pidempää välinettä sekä uusia organisoinnin tapoja. Miten rakentaa vuorovaikutteinen arviointiprosessi, jossa kokeiluun osallistuvat oppivat itse ja saavat palautetta kumppaneiltaan ja sidosryhmiltään? Minkälaisia tekijöitä, piirteitä ja vaikutuksia arvioinnissa tulisi tarkastella? Onko mahdollista oppia seuraamalla sellaisen kokeilun arviointia, joka on jotain aivan muuta kuin oma kokeilu? Voiko arvioinninkin hoitaa tulevaisuudessa digitaalisesti?

Jatka lukemista Miten teillä opitaan kokeiluista?

Palvelun käyttäjät tuottajiksi – Karaoken periaate yleistyy tuotannossa

Karaoke on syrjäyttänyt orkestereiden tuottaman musiikin monissa tanssiravintoloissa, baareissa ja yökerhoissa. Tähän kehitykseen ovat vaikuttaneet kustannusten karsinta ja verokiila, joka ei suosi työn toisilla teettämistä. Karaoke mahdollistaa musiikkitarjontaan vaikuttamisen omalla esiintymisellä. Yleisön reaktiot kannustavat esiintyjiä parantamaan esiintymistä ja rohkaisevat hyviä esiintyjiä jatkamaan. Jatka lukemista Palvelun käyttäjät tuottajiksi – Karaoken periaate yleistyy tuotannossa

Steve Jobs ja digitaalinen elämäntapamme

Kesällä tietoinen ero älylaitteista sai minut pohtimaan, tuottavatko laitteet elämäni todellisen rytmin, tavan olla arjessa. Olisitko arvannut vielä kymmenen vuotta sitten, että pidät lähes koko valveillaoloaikasi kädessäsi jotain esinettä, jota haluat vilkuilla ja sivellä koko ajan? Olisitko ennustanut, että tuijotat sitä herkeämättä ja lumoutuneena bussissa istuessasi, vaikka edessäsi istuisi oma lapsesi tai rakastettusi? Että hymyilisit ja naurahtelisit sille, ja että olisit usein kadulla vaarassa törmäillä esteisiin tai jäädä auton alle esinettä tuijottaessasi? Niinpä… Jatka lukemista Steve Jobs ja digitaalinen elämäntapamme

Robotiikka ja Shakespeare

Tänä keväänä olen useaan otteeseen miettinyt robottikehityksen meneillään olevaa aaltoa. Keskusteltuani palvelurobotteja kehittävien tutkijoiden kanssa sain kuvan, että kieli- ja käyttäytymistieteellistä tietoa sovelletaan nykyisin vahvasti, jotta robotit saadaan esittämään ihmisen tapaa puhua, luoda uutta ja jopa tuntea. Minulle kerrottiin kuinka robotin kanssa voisi keskustella vaikkapa Shakespearesta ja kuinka robotti ammentaisi tietonsa alati päivittyvästä wikipediasta. En jostain syystä ollut kovin riemuissani. Sanoin, etten haluaisi keskustella asiasta kaiken tietävän robotin kanssa, vaan sellaisen, jolla olisi Shakespearesta jokin mielipide. Robottitutkijat nyökyttelivät – niin, se onkin seuraava haasteemme, he vastasivat – saada robotti muodostamaan mielipiteitä. Jatka lukemista Robotiikka ja Shakespeare

Johtaminen luovuuden tukena digiarjessa

Globaalit haasteet, kompleksisuus ja kasvava epävarmuus luovat kehityspaineita johtamiselle, henkilöstölle ja sidosryhmille sekä organisaatioiden väliselle yhteistyölle. Väitetään, että johtamisen teoriamallit eivät sovellu käytäntöön ennen kuin ne saadaan nostettua teollisesta aikakaudesta tietokaudelle. Monesti nähdään, että johtamismallit perustuvat lineaarisen kehityksen ajatukseen tai uudempien mallien soveltamisesta käytäntöön ei löydy riittävästi kokemuksia. Jatka lukemista Johtaminen luovuuden tukena digiarjessa

Kirittäisikö digiasiamies kuntien palvelut uuteen muottiin?

Lieneekö kukaan selvittänyt, kuinka paljon kunnilla on erilaisia tietojärjestelmiä. Yhdellä kunnalla voi olla kymmenittäin erilaisia tietojärjestelmiä aktiivikäytössä, joten kaikkien kuntien tietojärjestelmien hankkimiseksi on järjestetty viime vuosina jopa tuhansia erillisiä kilpailutuksia. Jos kaikki maamme kunnat järjestäisivät yhteisiä tietojärjestelmien hankintoja, tämä toisi merkittäviä säästöjä. Tarvittaisiin toimijaa, joka tätä yhteistä ponnistusta potkisi eteenpäin. Jatka lukemista Kirittäisikö digiasiamies kuntien palvelut uuteen muottiin?

Ammatteja ravistellaan uusiin suuntiin – KUMOUS luo alustan uuden työn keksimiselle

Digitalisoituva työ haastaa nykyiset työtavat. KUMOUS-hankkeessa kehitellään uusia palveluyhdistelmiä ja arvoverkostoissa tehdään kokeiluja uusien työtapojen ja palveluiden luomiseksi. Verkostotyöpajoissa osallistujat ovat voineet rikastaa omia kokeilujaan tai pölliä sumeilematta toinen toistensa ideoita. Oppimisprosessiin kuuluu myös yhteinen visiointi sekä kokeilujen arviointi. Jatka lukemista Ammatteja ravistellaan uusiin suuntiin – KUMOUS luo alustan uuden työn keksimiselle

Onks mummolla WhatsAppii? – Digital divide ilmiötä todistamassa

Innostus, ihmettely ja jännityksen purkautuminen pirskahtelivat automatkalla Etelä-Karjalasta kohti Helsinkiä. Matkustajat, opinnäytetyötään tekevä opiskelija ja kuljettajana toiminut konkaritutkija, kävivät läpi koettua. Matkasimme pimenevässä illassa takaisin haastattelemasta kotihoidon asiakkaita ja heidän omaisiaan. Tarkoituksena oli ollut selvittää, millaisia digitaalisia viestimiä he käyttävät yhteydenpidossaan. Saimme jotain selville siitäkin, mutta ennen kaikkea menetimme sydämemme Etelä-Karjalan mummoille. Jatka lukemista Onks mummolla WhatsAppii? – Digital divide ilmiötä todistamassa

Asiakkaana verkossa – koukeroista salapoliisin hommaa edelleen

Maanantaiaamuna kotipalveluohjaaja kertoi että hänelle oli tullut päivystystapahtuma viikonloppuna.  Työkeikallamme ollut Marja oli kotimatkallaan kaatunut pyörällään. Kaatuessaan hän oli pudonnut pahasti polvi edellä asfalttiin. Polven seutu turposi kovasti ja viiltävä kipu esti liikkumisen. Hänen oli pitänyt jättää polkupyöränsä siihen paikkaan ja hakeutua taksikyydillä lähimpään terveyskeskukseen. Sieltä hänet passitettiin eteenpäin alueensa sairaalan päivystysklinikalle. Polviumpiossa oli paha murtuma. Marja oli edelleen sairaalassa odottamassa pääsyä polvileikkaukseen. Jatka lukemista Asiakkaana verkossa – koukeroista salapoliisin hommaa edelleen

(Digi-)ikääntyneen arki – sujuvaa vai sulkeutuvaa?

Suomalainen ikääntynyt on jo vuosia saanut kuulla, että tulevaisuudessa teknologia ratkaisee vanhustenhuollon haasteet. Epä(digi)uskoinen vanhus pohtii itsekseen, että mitenköhän sen robotin kanssa nyt sitten juttuun tulee, kun ei oikein tuo television kaukosäädinkään ole hallinnassa ja pelkää vaihtaa kanavaa siinä uskossa, että televisio sekoaa lopullisesti.

Nuorempi hoitajapolvi sen sijaan intoilee Zorasta, Parosta ja muista roboteista, joiden muun teknologian ohella pitäisi ratkaista vähenevien resurssien ja kasvavan hoivan tarpeen välinen yhtälö. Jatka lukemista (Digi-)ikääntyneen arki – sujuvaa vai sulkeutuvaa?

Panostusta digitalisaation vaikutusten arviointiin

Digitalisaation vaikutukset ovat laajoja ja syvällisiä ja tulevat näkyviin lukemattomissa yksityiskohdissa palvelutilanteissa, kodeissa, työpaikoilla, ikäihmisten palvelutaloissa, kouluissa ja muissa ympäristöissä. Yhä vain tapahtuu sitä, että jokin sähköinen vempain, sovellus tai palvelu ujutetaan käyttöön ilman vaikutusten ennakkoarviointia.

Kuntaliitto on jo vuosia korostanut vaikutusten ennakkoarvioinnin tärkeyttä päätöksenteossa. Esimerkiksi vuodelta 2011 peräisin olevassa Kuntaliiton suosituksessa ohjeistetaan, että päättäjien tulee tarkastella useita erilaisia vaikutuksia samanaikaisesti ja kokonaisvaltaisesti. Päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä tulee ottaa huomioon, miten ne vaikuttavat kuntalaisiin, ympäristöön, organisaatioon ja henkilöstöön sekä talouteen. Vaikutuksia tulee arvioida sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä, ja päätösesityksissä tulee esittää vaihtoehtoja. Jatka lukemista Panostusta digitalisaation vaikutusten arviointiin