Miten työ muuttuu digitalisaation ja alustatalouden myötä?

Kumous-hankkeen vastuullinen johtaja Eveliina Saari oli puhumassa YLE Puheen Arjen tulevaisuus – ohjelmasarjassa 20.11.2017 siitä, miten työ muuttuu digitalisaation ja alustatalouden myötä. Eveliina on itse tutkinut uutta ammattilaisuutta ja palvelujen digitalisointia SOTE-sektorilla. Eveliina huomauttaa, että ammatit koostuvat useista tehtävistä ja työ muuntuu sisällöltään. Teknologia voi ratkaista osatehtäviä, mutta ei korvaa työtä kokonaan. Suomi on palveluyhteiskunta ja siinä mielessä digitalisaatio vaikuttaa radikaalisti siihen, miten palvelut jaetaan.

Jatka lukemista Miten työ muuttuu digitalisaation ja alustatalouden myötä?

Pieleen meni, mutta epäonnistumisista oppii

KUMOUS osallistui syyskuussa Bilbaossa järjestettyyn RESER konferenssiin. Konferenssin teemana oli palveluiden merkitys liike-elämän ja kaupunkien kilpailukyvylle. KUMOUS-hankkeen tutkijatiimi esitteli konferenssissa useamman paperin, jotka koskivat hankkeessa toteutettuja kokeiluja ja niiden toteuttamisen tueksi kehittämäämme arvioinnin menetelmää.

Jatka lukemista Pieleen meni, mutta epäonnistumisista oppii

Kuntamarkkinoilla KUMOUS-kokeilujen karuselli

KUMOUS-hankkeen keskeiset opit olivat esillä Kuntamarkkinoilla 13.–14.9.2017 kolmen kokeilun voimin. Ensimmäisenä aamupäivänä Uskalla kokeilla -tietoiskussa mentiin kohti digiajan uutta ammattilaisuutta. Esitys toteutui tutkija Sari Käpykankaan ja Eksoten muutosagentti Marjukka Erveliuksen välisenä vuoropuheluna. Puheenvuoron tutkimuksellinen osuus toi esiin etätyön uusia mahdollisuuksia ja työntekijöiden erilaisia ratkaisuja sekä motiiveja kokoaikaiseen kotona työskentelyyn. Rutiinityötä tekevät palkansaajan etsivät itselleen muita tulonhankkimiskeinoja harrastuksista ja yrittäjyydestä. Toiset taas nauttivat samanlaisena toistuvasta päivärytmistä tai arvostavat perheen kanssa vietettyä aikaa.

Jatka lukemista Kuntamarkkinoilla KUMOUS-kokeilujen karuselli

Hyppäys digiin Työterveyspäivillä – yhteenvetoa ja oivalluksia

Digitalisaatio voi olla työntekijälle jonkin verran uhka, mutta ennen kaikkea työn tulosta ja laatua parantava mahdollisuus. Näillä sanoilla voisi vetää yhteen seminaarimme Hyppäys digiin – työntekijä digitalisaation keskiössä – antia Työterveyspäivillä tänä vuonna. Puheenvuoroissa nostettiin esiin  digitalisaation vaikutuksia työhön erityisesti terveydenhuollon tulevan teknologiakehityksen eri näkökulmista.

Jatka lukemista Hyppäys digiin Työterveyspäivillä – yhteenvetoa ja oivalluksia

Digitalisaation ja sen laadun huolenpitäjät

”Hyvä digipalvelu ei synny ilman rakkautta” kirjoittaa Mervi Hasu tuoreessa blogissaan. Kun rakkauteen valjastetaan vastuunkanto voidaan digihankinnat nähdä ihan uudessa valossa. Digitalisaatioon liittyvissä keskusteluissa on hyvä muistaa, että ihminen on aina teknologiahankintojen takana.

Ihmiset ovat tietojärjestelmien ja niiden tehokkaan käyttöönoton portinvartijoita. Portinvartija puolustaa kansalaista sekä työntekijää järjestelmän vajavaisuuksilta. Hän huolehtii että sähköiset palvelut tuottavat ihmisille hyviä asioita arkeen ja sujuvoittavat työntekijöiden työtä.

Satu Pekkarinen toi edellisessä blogissa esiin moniarvoisuuden. Hänen ajatuksen voisi liittää Hasun toteamukseen ”hyvä arki on huolenpitoa kaikkien osallisuudesta”. Digimurroksen aikana on hyvä pysähtyä miettimään, kuinka ihmisten avuntarpeeseen voidaan vastata parhaalla mahdollisella tavalla. Kanavia ja keinoja on monia, mutta huolenpitäjiä tarvitaan edelleen.

Kohti kaikkien digiyhteiskuntaa – ei pakottamalla, vaan tukea ja välineitä tarjoamalla

Digisyrjäytyminen – kun yksilön resurssit ja ympäristön vaatimukset eivät kohtaa

Tietokoneen ja älypuhelimen käyttö aletaan jo rinnastaa lukutaidon kaltaiseksi kansalaistaidoksi, jota ilman esimerkiksi palvelujen saaminen on yhä hankalampaa ja usein myös kalliimpaa, mikä osaltaan lisää eriarvoisuutta. Tässä kehityksessä ajan tasalla pysymisessä ja siitä tipahtamisessa – jota myös digisyrjäytymiseksi kutsutaan – ­ on kyse yhteiskunnan vaatimusten ja yksilöllä olevien resurssien: aineellisten ja aineettomien, välisestä suhteesta.  Digiyhteiskunnassa ajan tasalla pysyminen edellyttää siis sekä teknisiä välineitä mutta myös taitoja ja kykyjä näiden käyttöön.

Jatka lukemista Kohti kaikkien digiyhteiskuntaa – ei pakottamalla, vaan tukea ja välineitä tarjoamalla

Digiajan työntekijät esillä WORK2017 konferenssissa

Kumous-hanke oli mukana kansainvälisessä WORK konferenssissa, joka järjestettiin Turussa 16-18.8.2017.

Ammattilaisuuden murrosta lähestyttiin sekä palveluohjaajien että kokoaikaista etätyötä tekevien osaajien näkökulmasta kahdessa eri esityksessä.

Konferenssin kohokohdat ja tärkeimmät uutiset on luettavissa blogivirrasta. 

Eveliina Saari puntaroi uuden työn syntymistä ja reflektoi pääpuhujien sanomaa blogissa: Digiajan työntekijät uuden työn etsijöinä.

 

 

Tubettaja vai opettaja? – Nuorten ajatuksia tulevaisuuden työurista

Kesätyönuoret valtasivat Työterveyslaitoksen 5-20.6.2017, kun kymmenen 15-17 -vuotiasta nuorta tuli töihin Tampereen toimipisteeseen. Työterveyslaitos tarjosi monelle ensimmäisen kesätyöpaikan, vain muutamalla oli kertynyt aikaisempaa kokemusta reppuun. Pääsin tekemään töitä tulevaisuuden toivojen kanssa. Heillä on vielä työelämän kaikki kivet kääntämättä ja kaarteet kiertämättä.

Jatka lukemista Tubettaja vai opettaja? – Nuorten ajatuksia tulevaisuuden työurista

Sosiaalinen älykkyys kunniaan

Suomessa on perinteisesti arvostettu osaamista. Huomattavan moni Ilkka Taipaleen keräämästä sadasta suomalaisesta sosiaalisesta innovaatiosta liittyy juuri koulutukseen. Myös erilaiset kansainväliset vertailut antavat mairittelevan kuvan siitä, kuinka osaavia olemme ja kuinka aktiivisesti panostamme osaamisen kehittämiseen.

Jatka lukemista Sosiaalinen älykkyys kunniaan

Mikä ihmeen aistihuone?

Aistihuone on elämystila, jossa pyritään aktivoimaan aisteja

  •  näkö- ja kuuloaistia aktivoidaan käyttäen mm. erilaisia visuaalisia ratkaisuja ja ääniä,
  •  aistien herättelemiseen käytetään myös liikettä esim. erilaiset istumisratkaisut kuten säkkituolit.

Aistihuoneessa rauhoitutaan ja rentoudutaan

  •  mm. muistisairaat, kehitysvammaiset ja autisminkirjoon kuuluvat henkilöt hyötyvät aistihuoneen tarjoamista mahdollisuuksista,
  • aistihuone soveltuu hyvin myös esim. kokoustilaksi sekä työntekijöiden virkistymishetkiin.
Kuva 1. Audiovisuaalinen sovellus heijastettuna seinälle.

Jatka lukemista Mikä ihmeen aistihuone?

Seminar on Meaningful Technologies for Daily Life. Seniors in Japan and Finland.

Perjantaina 5.5.2017 Lahdessa järjestettiin kolmen tutkimushankkeen (KUMOUS, METESE ja ROSE) yhteinen kansainvälinen seminaari. Paikalla oli tutkijoita ja asiantuntijoita viihtyisässä Wanhassa Walimossa. Mervi Hasu ja Helinä Melkas avasivat tilaisuuden. He kertoivat tutkimushankkeiden välisestä yhteistyöstä. Hankkeiden välillä on tapahtunut myös kulttuurien välistä ajatusten vaihtoa, joka on yltänyt ystävyyteen saakka. Japani-Suomi yhteys näiden hankkeiden välillä on vahva. Japani on edelläkävijä robotiikan kehittämisessä ja Suomessa tutkitaan niiden ihmiskeskeistä hyödyntämistä.

Mervi Hasu ja Helinä Melkas

Ensimmäinen puheenvuoro oli Marketta Niemelällä. Niemelä pohti puheenvuorossaan, mikä on hyväksyttävää ja mielekästä teknologiaa vanhusten hoivapalveluissa.  Kentaro Watanabe toi omassa puheenvuorossaan esiin, että erot kulttuurien välillä ovat isoja. Huomionarvoista on se, että Japanissa suurin osa palvelun tarjoajista on yksityisiä, Suomessa taas palvelurakenne perustuu julkisen sektorin palveluntarjontaan. Puheenvuoron aikana heräsi ajatus, onko Suomen SOTE reformi menossa japanilaiseen suuntaan?

Kentaro Watanabe

KUMOUS projektin tutkijat Satu Pekkarinen ja Mirva Hyypiä kertoivat Lappeenrannan palvelukeskussäätiön aistihuoneesta ja Lahden vanhusten asuntosäätiön ketterästä tablettien käytöstä osana palveluasumista. Viimeisessä puheenvuorossa ROSE projektin tutkijat Satu Pekkarinen ja Outi Tuisku toivat esiin ”Zora”, aca Ilona robotin käyttöönotosta hoivatyössä. Kokemukset Ilonasta ovat olleet asiakkaiden taholta positiivisia.

Lue Kentaron blogi:
http://metese-blog.pj.aist.go.jp/index.php/2017/05/30/responsibility-in-innovation-one-remark-from-the-joint-seminar/

Tutustu hankkeisiin:
– ROSE: http://roseproject.aalto.fi/fi/
– METESE: http://metese-project.com

Pitääkö olla huolissaan kenen työ vaeltaa ja kenen jämähtää?

Kuvittele, että olet pienipalkkainen, vähän kouluttautunut toimisto- tai palvelutyöntekijä, joka saa digimurroksen takia mahdollisuuden siirtyä tekemään töitä täysiaikaisesti kotona. Pääsisit kotona päivittäiseen suoritustavoitteeseen huomattavasti lyhyemmässä ajassa kuin mitä normityöaika avotoimistossa on. Mitä tekisit säästyvällä ajalla? Näet varmaan monia mahdollisuuksia! Vai pitääkö olla huolissaan? Miettiä, että miksihän juuri sinun ja kaltaistesi töitä siirtyy juuri nyt pois toimistoista?

Jatka lukemista Pitääkö olla huolissaan kenen työ vaeltaa ja kenen jämähtää?

Digiosaamisen luomiseen paremmat kannustimet

Jari Konttinen, EK nosti esiin kuinka suuri painoarvo henkilöstön osaamisella on digimurroksen aikana tällä viikolla Kauppalehden mielipidekirjoituksessa. Hänen mukaansa kaikki eivät tartu digitalisaation mahdollisuuksiin, mikä voi olla haitallista monille yrityksille sekä yksilöille. EK:n selvityksen mukaan jopa 90 prosenttia yrityksistä kokee, että digitalisaatio on luonut tai luomassa niille uusia osaamistarpeita. Ja peräti 65 prosenttia arvioi, että henkilöstön digiosaamisessa on liiketoimintaa vaikeuttavia puutteita. Konttinen ehdottaa toimenpiteitä ja kannusteita uudistumiseen ja osaamisen keittämiseen niin yksilöiltä, yrityksiltä kuin kansalliselta tasolta.

Jatka lukemista Digiosaamisen luomiseen paremmat kannustimet

Digityöelämässä oppimisen on oltava helppoa

Suunnitteletko lomamatkaa? Jos se on mielessäsi, niin veikkaan, että istut iltaisin googlaamassa matkanjärjestäjien sivustoja ja vertailemassa mieleisiä hotelleja. Matkailuarvostelusivusto Zooverin parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan suomalaisista matkoista 89 prosenttia on online-varauksia.

Digitalisaatio on jo osa arkipäivää, niin työtä kuin vapaa-aikaakin. Palveluilta vaaditaan helppoutta ja tehokkuutta. Mainoksissa luvataan helppoa palveluntuottajien vertailua visuaalisessa ympäristössä, tietoja erilaisista kustannuksista, muiden matkustajien vinkkejä sekä liikematkustajille jopa näkymää oman organisaation matkustuspolitiikkaan.

Jatka lukemista Digityöelämässä oppimisen on oltava helppoa

Kokeilujen väri on vihreä – arviointikyselyn antia

KUMOUS-hankkeessa seurattujen kokeilujen arviointikyselyn tulokset ovat valmistuneet! Kyselyn anti on kiinnostava: palvelut kehittyvät ja digitalisaatiota kotiutetaan kentällä varsin hyvässä hengessä.

KUMOUS-hankkeen ihmislähtöinen palvelujen arviointimalli on laaja-alainen. Uutta on se, että se ohjaa arvioimaan kokeilun vaikutuksia ihmiseen, niin palvelun käyttäjän kuin työntekijän kannalta. Arviointimallia käytettiin ensimmäisen kerran arviointikonferenssissa joulukuussa 2016. Malli taivutettiin myös sähköiseksi arviointikyselyksi, jonka tulokset näyttävät tukevan työpaja-aineistoa. Kysely lähetettiin kaikille arviointikonferenssiin osallistuneille sekä ulkokehän arvioijille.

Jatka lukemista Kokeilujen väri on vihreä – arviointikyselyn antia

Ateriointia koneiden kanssa

Innovaatio on uuteen ideaan perustuva ja käytäntöön sovellettu uusi tai uudistettu toimintatapa, palvelu tai tuote.  Ateriapalvelut ovat kehittyneet vaihe vaiheelta entistä halvempaan, nopeampaan ja asiakasystävällisempään suuntaan.

Ajan kulutusta keskustellen

Hienon ravintolan saattoi tunnistaa vuosikymmeniä sitten valkoisista pöytäliinoista ja ruokalistasta. Vanhojen hienojen ravintoloiden hovimestari johdatti pöytään ja tarjoilija tuli muutaman minuutin kuluttua tuomaan ruokalistan. Tarjoilija tuli kysymään 5-10 minuutin odottelun jälkeen, että oletteko löytäneet listalta jotain mieluista nautittavaa.

Jatka lukemista Ateriointia koneiden kanssa

Miten teillä opitaan kokeiluista?

Monet organisaatiot ovat omaksumassa kokeilukulttuuria uudeksi toimintatavaksi. Kun kokeillaan, seuraavaksi haasteeksi nousee se, miten kokeilujen onnistumisista ja epäonnistumisista voitaisiin oppia yhdessä.

Kokeilujen vaikuttavuus on vaikeasti jäsennettävä asia, johon tarvitaan jotain kättä pidempää välinettä sekä uusia organisoinnin tapoja. Miten rakentaa vuorovaikutteinen arviointiprosessi, jossa kokeiluun osallistuvat oppivat itse ja saavat palautetta kumppaneiltaan ja sidosryhmiltään? Minkälaisia tekijöitä, piirteitä ja vaikutuksia arvioinnissa tulisi tarkastella? Onko mahdollista oppia seuraamalla sellaisen kokeilun arviointia, joka on jotain aivan muuta kuin oma kokeilu? Voiko arvioinninkin hoitaa tulevaisuudessa digitaalisesti?

Jatka lukemista Miten teillä opitaan kokeiluista?

Palvelun käyttäjät tuottajiksi – Karaoken periaate yleistyy tuotannossa

Karaoke on syrjäyttänyt orkestereiden tuottaman musiikin monissa tanssiravintoloissa, baareissa ja yökerhoissa. Tähän kehitykseen ovat vaikuttaneet kustannusten karsinta ja verokiila, joka ei suosi työn toisilla teettämistä. Karaoke mahdollistaa musiikkitarjontaan vaikuttamisen omalla esiintymisellä. Yleisön reaktiot kannustavat esiintyjiä parantamaan esiintymistä ja rohkaisevat hyviä esiintyjiä jatkamaan. Jatka lukemista Palvelun käyttäjät tuottajiksi – Karaoken periaate yleistyy tuotannossa

Steve Jobs ja digitaalinen elämäntapamme

Kesällä tietoinen ero älylaitteista sai minut pohtimaan, tuottavatko laitteet elämäni todellisen rytmin, tavan olla arjessa. Olisitko arvannut vielä kymmenen vuotta sitten, että pidät lähes koko valveillaoloaikasi kädessäsi jotain esinettä, jota haluat vilkuilla ja sivellä koko ajan? Olisitko ennustanut, että tuijotat sitä herkeämättä ja lumoutuneena bussissa istuessasi, vaikka edessäsi istuisi oma lapsesi tai rakastettusi? Että hymyilisit ja naurahtelisit sille, ja että olisit usein kadulla vaarassa törmäillä esteisiin tai jäädä auton alle esinettä tuijottaessasi? Niinpä… Jatka lukemista Steve Jobs ja digitaalinen elämäntapamme

Robotiikka ja Shakespeare

Tänä keväänä olen useaan otteeseen miettinyt robottikehityksen meneillään olevaa aaltoa. Keskusteltuani palvelurobotteja kehittävien tutkijoiden kanssa sain kuvan, että kieli- ja käyttäytymistieteellistä tietoa sovelletaan nykyisin vahvasti, jotta robotit saadaan esittämään ihmisen tapaa puhua, luoda uutta ja jopa tuntea. Minulle kerrottiin kuinka robotin kanssa voisi keskustella vaikkapa Shakespearesta ja kuinka robotti ammentaisi tietonsa alati päivittyvästä wikipediasta. En jostain syystä ollut kovin riemuissani. Sanoin, etten haluaisi keskustella asiasta kaiken tietävän robotin kanssa, vaan sellaisen, jolla olisi Shakespearesta jokin mielipide. Robottitutkijat nyökyttelivät – niin, se onkin seuraava haasteemme, he vastasivat – saada robotti muodostamaan mielipiteitä. Jatka lukemista Robotiikka ja Shakespeare